Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuunliljat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuunliljat. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. heinäkuuta 2016

Pikkualtaan ympäristön uudet kasvit

Kuvattu 20.6.-25.6.2016

Edellisessä julkaisussa näkyi kukkamaassa entistä tyhjempää, koska siirtelin kuunliljat siitä muualle. Minulla on kahta erilaista kuunliljaa ja niistä itselleni mieleisemmät pääsivät liiterin vierellä olevan pienen vesiaiheen ympärille. 


Lehtien väri on mielestäni kaunis


Aikaisemmin olin jo istuttanut altaan ympärille hopeatäpläpeippiä ja tämän kuunliljan lehdistön väri sopii hopeatäpläpeipin kauniisiin lehtiin mainiosti. 


Altaan taustalle istutin kolme valkoalpin taimea. Viime kesänä ostin jo valkoalpia mutta se ei selvinnyt talvesta, joten tämänkin kanssa vielä uusi yritys. Tästä olen lukenut, että sopii erityisen hyvin vesiaiheiden äärelle ja siihen siis minäkin nämä sijoitin. 


keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Kukkapenkkejä ja kukintaa

Kuvat ajoilta 21.-23.8.15 sekä 4.9.15

Mies ja uusi tietokonepeli = vaimo ei pääse tietokoneelle. Mur! No ei auta valittaa, koska pääsääntöisesti kone on vapaana iltaisin ja minun valloittamani. Täytyy välillä tyytyä siihenkin, että kuvat odottavat joko kamerassa tai tietokoneen kansioiden syövereissä. 

Olen pariin otteeseen nappaillut pihakuvia ja lähempiä kuvia istutuksista ja niitä tässä elo-syyskuun ajalta. Loput kuvat jääkin edelleen odottamaan, koska kello juoksee taas eteenpäin enkä toisaalta halua yhdestä julkaisusta kilometrin mittaista. :)

21.8.15 otettu kuva

Ja sama alue 4.9.15; ei valtavaa muutosta mutta lisäkasvua kuitenkin

Siellä kukonharja (vai mikä töyhtö lieneekään) aurinkoisina päivinä on oikein hehkunut (22.8.15)

Ja samaa pöheikköä myös 21.8.15

Olen jo julkaissut aikaisemmin kallionauhukseni kukkivana ja tällaisen palluran, josta pilkisteli jo uusi kukka. Nämä alla olevat olen kuvannut aikaisemmin, jolloin kuvatessa ihmettelin miksi lehdet ovat tuollaisella pallukalla mutta johan se on selvinnyt kukinnan myötä. 

22.8.15

Meillä on lähes kaikkialla erittäin aurinkoista mutta kallionauhus on sellaisessa kukkapenkissä, jota mökki alkaa jossakin vaiheessa päivää varjostamaan. Ja erittäin hyvä niin, sillä kuumana paahdekautena lehdet alkoivat auringossa lurpsahtamaan mutta virkosivat hyvin nopeasti päästyään varjoon. Tämä ei taitaisi pärjätä missään muussa kukkapenkissä, mikä on harmi, koska voisin ottaa tätä mielelläni johonkin toiseenkin kohtaan. 

Lurpsahdus 23.8.15

Ja samaisesta kukkapenkistä vielä vähän kuunliljan kukintaa 22.8.15

23.8.15

4.9.15; kuvaajakin sinne heitti oman varjonsa

Kaikki loput kuvat on kuvattu 4.9.15. Siellä ne patjarikotkin muuten edelleen asustavat "väliaikaisesti" tuolla kukkapenkin etureunassa kuunliljojen edustalla. Hyvin ovat kyllä kasvaneet, koska tällä hetkellä ei enää juurikaan erota mihin yksi taimi loppuu ja toinen alkaa. Tai osa niistä on tarkoitus jättää mutta puolet piti siirtää muualle. Myös mantsuriankärhöt jäivät väliaikaiseen istutuspaikkaansa ainakin ensi kesään asti ja ne ovat tuolla keskellä tuota ison kiven edustaa. 


Ohotanmaruna ehti sittenkin tuuheutumaan vielä tänä kasvukautena (toisesta paikasta siirrettäessä oli kituvan näköinen eli aika harva); no, ensi kesänä se on todella upea pöheikkö

Täältä suunnasta tämä näyttää ihanan kaaosmaiselta; kivien ja kukkien sekamelskalta

Herkkä ohotanmaruna lähempää (tämä on 23.8.15 kuvattu)

En muista olenko pohtinut tänne sitä, että siirtäisin alla näkyvästä kukkapenkistä hopeatäpläpeipin kokonaan pois, koska sen kasvuvauhti on todella voimakas. Mutta nyt kahtena viimeisimpänä mökkeilukertana olen päättänyt, että en siirrä. Tykkään siitä niin paljon juuri tuossa, että siirsin tuosta huonosti kasvaneen kyläkurjenpolvi Dark Reiterin kokonaan pois, jotta senkin tilan saa pitää hopeatäpläpeippi. Sitruuna-ajuruohon reunasta saatan peippiä karsia voimakkaammin pois, jotta sitruuna-ajuruoho saa lisää kasvutilaa mutta muuten yritän vain pitää peipin jotenkin aisoissa. En haluaisi poistaa nimittäin edustalla kasvavia pikkutöyhtöangervoitakaan tuosta, koska se tuo mukavaa piristystä etureunaan. 

Tässä on ihanasti yhtäaikaa violetistä punervaan eri sävyjä näissä kukissa ja varsinkin livenä se hivelee omaa silmääni todella paljon. Peippi on kukkinut runsaasti ihan jo tänä kesänä (kuten myös tässä kuvassa kukinnan jo lopettanut kyläkurjenpolvi Double Jewel) mutta muilta odotan runsaampaa kukintaa ensi vuonna. Ja ah, ihana kahden taimen hopeamarunapöheikköni siinä aivan täydellisenä. 

Alareunassa keskellä oleva pöheikkö on väliaikaisistutuksessa oleva arovuokko. Tai siis ei se kokonaan väliaikaisistutuksessa ole, sillä ajattelin hieman sitä tuohon jättää mutta täytyy vain muistaa pätkiä kukkavarret heti kukinnan jälkeen pois, ettei se siemennä itseään tuohon liikaa vaan pysyisi aloillaan. Arovuokon vierellä näkyy jalokello, jossa kuvaushetkellä oli vielä yksi violetti kello. 

Vasemmassa alakulmassa näkyy parit matalat havut, jotka siirrän pois kunhan keksin sijainnin. Niiden tilalle tulee jotakin matalaa kukkivaa. 


Tässä pois siirretty kyläkurjenpolvi Dark Reiter väliaikaisistutuksessa. Yksikään näistä taimista ei ole kasvanut hyvin, joten saa nähdä minkälaista kasvu on ensi vuonna (vai onko sitä ollenkaan). Lehdistön tumman luumun sävy on kadonnut, koska raukka ei saanut peipin valloituksen vuoksi enää aurinkoakaan. 

Lopuksi mökin terassin ulkopuolella sapuskaa päivystävä hämähäkki

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Yhden ohotanmarunan uusi koti

Yksi kituvasta kolmikosta pääsi korvaamaan alla olevasta kukkamaasta pois siirtämäni verikurjenpolvet. Täällä olen siis juoksennellut kasvit kottikärryissä. Verikurjenpolvet toki näyttivät kauniilta tuossa kukkiessaan mutta lehdistön kasvun vuoksi en tykännyt siitä kukkamaan reunuskasvina, joten verikurjenpolvi sai lähtöpassit. Ohotanmaruna kasvattaa tuuhean mättään, joten se on oikein omiaan tähän reunalle. 


Täytyy myöntää, että en ihan kauheasti tykkää myöskään kahdesta värikkäästä kuunliljasta ja saa nähdä siirränkö ne jonakin kesänä tuosta kokonaan pois vai alanko tykkäämään niistä kun kasvavat runsaammaksi. Tänä kesänä tuskinpa niillä jaksan enää tehdä mitään uutta istutuspaikkaa, joten seuraavan talven vähintäänkin saavat vielä asustaa tuossa. Tästäkin muutoksesta täytyy olla ennen ja jälkeen -kuvat: 

Ennen

Jälkeen

Heikosti kasvanut mätäs ei kuvassa ihan niin hyvin erotu kuin livenä katsottaessa mutta olen itse tyytyväinen muutokseen. Ohotanmaruna sopii tähän väritykseltäänkin hyvin, koska siinä on samaa kuin toisessa reunassa olevassa vihertävässä keijunkukassa sekä etualalla olevissa kuunliljoissa. 

Kunhan etualalla olevat kuunliljat tuosta kasvattavat juurakoitaan, tulee siihen riittämään varmasti nykyisten viiden sijaan vain kaksi ja saan vietyä muut kuunliljat kaunistamaan jotakin muuta kohtaa puutarhassa. Tällä hetkellä on hyvä olla noin monta, jotta näyttää vehreämmältä.

Tulisipa ensi kesänä kasvua jo niin paljon, että tähän muodostuu kunnon korkeuserot

Aikaisemmin kirjoittelin myös siitä, kuinka toinen näistä jalokuunliljoista on kasvattanut itselleen mutanttivarren. Tämä mutantti näyttää olevan nyt ainoa, joka on ryhtynyt jopa kukkimaan. 




Ja keijunkukat kun tuli mainittua, nappasin niistä lähempää kuvaa. Alkukesästä näytti siltä, että eivät kasva ihan niin tuuheana kuin olisi toivottavaa ja ajattelinkin, että taitaa niilläkin olla multaa liian vähän. Mutta päätin katsella kuinka käy ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että on sitkeä kasvi ja yrittää pärjäillä tässä kohtaa. Tähänkään en voi syvemmälle kaivaa monttua mutta tarvittaessa hieman voin korottaa, jos jossakin vaiheessa se tuntuu olevan tarpeen. 



Yksi kasvukuva täytyi ottaa todella hyvin rehevöityneestä kukkamaastanikin. Ja siellä jälleen paistattelee päivää myös erittäin hyvin kasvanut ohotanmarunamätäs. Tai tässähän niitä on vierekkäin istutettuna kaksi ja ensi keväänä varmaan toisen siirrän muualle, koska yksi riittäisi täyttämään tämän kohdan hyvin. En tiennyt niiden kasvavan ihan näin runsaaksi mättääksi näin nopeasti sillä nämä kaksi ostin viime syksynä ihan puolikuolleen näköisenä alennusmyynnistä. 

19.7.15 kuvattu

9.8.15 kuvattu; täytyykin mennä jälleen leikkelemään hopeatäpläpeippiä, jotta ei valtaa koko aluetta

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Taas hieman kukintaa ja lisää kasvuvertailua

Kuvat otettu 19.7.2015

Jälleen mehitähtien kukintaa. Vaikka on harmillista, että kukinta on lehtiruusukkeen loppu, ovat nämä kukat hyvin kuvauksellisia. Tässä kolmannessa on kukissa selkeästi enemmän vaaleanpunaista kuin kahdessa muussa mutta myös tämän lehtiruusukkeet ovat aika punertavat. 



Kasvuvertailukuvat ovat niin kivoja, että tässä niitä nyt tulee useampi. Jos haluat kurkata tarkemmin/suurempana muutosta, kannattaa klikata pikkukuvat isoksi näytölle. 


 


Yllä olevassa kukkamaassa on kukassa yksi Isotähtiputki Venice. Kovinkaan isosta ei nyt voida vielä puhua mutta mukava yllätys, että tämäkin innostui kukkimaan, vaikka juurakosta tänä kesänä istutettu. 


Myös jokainen Sinipallo-ohdake on muodostanut yhden piikkipallon eli pääsen jo näkemään kauniit sinisenä kukkivat pallot tänä kesänä. Olin varautunut siihen, että kukintaa olisi luvassa vasta ensi kesänä. 


Myös Mantsuriankärhöni olivat aloittaneet kukinnan ja sijaintina niillä on edelleen väliaikainen kasvupaikka. Tällä menolla viettävät talvenkin tässä väliaikaisessa paikassaan. :) 



Ja sitten jälleen vertailukuvia. 




Tykkään kovasti Kallionauhus Britt-Marie Crawfordin lehtien väristä ja suuresta koosta. Käsittääkseni on odotettavissa vielä suurempaa kokoa kunhan kasvi voimistuu. Kenties jo ensi kesänä. 



Kallionauhusten taustalle istutin Mesisilkkiyrtti Green Parrotin juurakot (3kpl) ja ne ovat lähteneet todella hitaasti kasvuun. Yksi on ollut reippahampi mutta kahdesta muusta luulin alkuunsa, että eivät lähde kasvuun ollenkaan. Tämän pitäisi kasvaa ajan myötä kaikista korkeimpana tässä kukkamaassa. 


Olen netissä nähnyt muilta kuvia mutanttikuunliljoista ja ihmettelin miten ovat päättäneet niin kasvaa ja kas vain, viikonloppuna löytyi vastaava mutantti minultakin. Toinen on ihan normaali mutta toiseen kasvoi tällainen pidempi varsi ja sen päähän lisää lehtiä. 



Kilpikonnani ulkotarhasta pursuavat herkulliset rikkaruohot



Viimeisimpänä räpsy "maksaruohokasvattamostani". Ostin viime syksyn alennusmyynnistä kaksi valkomaksaruohon taimea ja kaksi oregoninmaksaruohon taimea. Valkomaksaruoho on paisunut todella paljon ja se pääseekin tästä jakaantumaan muualle ainakin osittain kesälomani aikana. Oregoninmaksaruoho on kasvanut heikommin mutta onneksi ei ole kuollut.