Akileijat - ihania, upeita, kauniita

Kuvattu 10.-11.6.2017

Ylistyssanoja ei voi käyttää liikaa kun puhutaan akileijoista. Niin kovin olen niihin hurahtanut. Aikaisemmin olen istuttanut kääpiöjapaninakileijaa sekä jaloakileijaa 'Spring Magic Rose and Yellow'. Tänä vuonna tilasin neljää uutta akileijaa (kolme Taimimoisiolta ja yhden Viherpeukaloilta), joista tosin sain vain kaksi. Harmiani paikkaa hieman se, että kahden pois jäämisen taustalla oli Taimimoisiolta saatu loistava palvelu. 

Sain puhelinsoiton Taimimoisiolta kun he ryhtyivät pakkaamaan tilaustani ja totesivat, ettei heiltä tilaamistani kolmesta akileijasta kaksi ole lähtenyt kovinkaan hyvin kasvuun. Näin ollen eivät mielellään niitä lähettäneet vaan tarjosivat mahdollisuutta vaihtaa tilalle jotakin muuta. Hyvät ehdokkaat löytyivätkin puhelinkeskustelun aikana ja myöhemmin kenties kahta puuttumaan jäänyttä akileijaa löytyisi terhakkoina taimina. Yksi upea akileija heiltä kuitenkin saapui koristamaan puutarhaamme; Lehtoakileija 'William Guinnes'. 

Lehtoakileija 'William Guinnes'

Tänä vuonna luultavasti kukinnan ihastelu saattaa hyvin vähäiseksi mutta elättelen toivetta, että jo ensi vuonna tämäkin kasvaisi isona ja runsaana pöheikkönä; ainakin jos kasvutahti on samanlainen kuin viime vuonna istuttamassani jaloakileijassa. 

Ja toisesta runsaasti tällä hetkellä kukkivasta jaloakileijastani tuli otettua paljon ja vielä vähän enemmän kuvia. Näitä voi sitten ihastella talven kylminä pakkasiltoina ja unelmoida seuraavasta kesästä. 

Jaloakileijani on oikein räjähtänyt kasvuun; olisi pitänyt ehkä jättää sille enemmän tilaa levitä

Kokoero näiden kahden akileijan välillä huomattavissa "käsikuvista"

Akileijan takana kasvaa ripsialpi, joka korkeudessa häviää tällä hetkellä reippaasti

Luonnon liukuvärjäystä; kaunista!

Kukkia ihastellessani päädyin myös seurailemaan hölmöä kimalaista; eivät ne kaikki yhtä osaavia taida ollakaan. Samalla kun kaverit lentelivät kukasta kukkaan ja osasivat mennä ihan oikeaan paikkaan, tämä hölmöläinen lensi kukasta kukkaan ja jäi etsimään herkkuja ihan väärästä päästä. Eikä oikea paikka löytynyt monien yritysten jälkeenkään. 

"Huhuu! Kulku on sieltä alareunasta, ei päältä!"

Hyvää Juhannusta kaikille!

Kylmänkukat kukkivat

Kuvattu 6.5.2017

Tarhakylmänkukka poseerasi jo aikaisemminkin kauniina karvapallerona; nyt pääsevät poseeraamaan kauniisti kukkivana. 

Violetti on lempivärini mutta nyt kyllä valkoinen kylmänkukka vie voiton kuvauksellisuudessaan tällä kertaa. Valkoinen väri karua maata vasten näyttää niin raikkaalta ja kauniilta. 

Upea tämä violettikin on ja livenä enemmän mieleen

Ihanat karvat terälehtien ulkopuolella

Hyvää vauhtia kasvavat myös jaloakileijani

Ensimmäinen puutarhan suihkulähde laitettiin jo pääsiäisenä toimintaan ja siitä julkaisinkin aikaisemmin jääaiheisen julkaisun. Toinen pienempi suihkulähde pääsi vauhtiin viime viikonloppuna. Molemmat purot ovat vielä ilman puropumppua, koska ei haluttu ottaa mitään riskiä pumppujen jäätymisen suhteen. Nämä suihkulähdepumput sen sijaan ovat sen verran halvempia, että uskaltauduttiin ottamaan riski. 

Aikaisemmin olemme saaneet laitettua purot päälle jo huhtikuun alkupuolella, joten kyllä tämä kevät tuntuu ihan älyttömältä. Edelleenkin ennusteet lupailevat melkoisen matalia lämpötiloja vuodenaikaan nähden. 

Heräilevä puutarha

Kuvattu 15.4.-1.5.17

Kevät on ollut säiden suhteen erittäin epävakaa ja vaihteleva, vaan siitä huolimatta puutarha hiljalleen jo heräilee uuteen kasvukauteen. Innoissani kiertelen ja kaartelen eri kukkapenkkien luona ja tähyilen uutta kasvua sekä entisestään kasvaneita alkuja. Lumisateet saisivat nyt jo kokonaan loppua, koska pelkään lumen ja yöpakkasten vaurioittavan jo pintaan nousseita kasveja. 

Virallisesti aloitin puutarhakauden pääsiäistä edeltävällä viikolla, jolloin vietin lomaviikkoa mökillä. Säistä huolimatta sain siivottua kukkamaat kevätkuntoon. Blogi starttaa tämän kauden kuvilla hiljalleen heräilevästä puutarhasta. 

Tarhakylmänkukka

Tarhakylmänkukka

Viime syksynä minun tuli piiloteltua mullan sekaan ensimmäistä kertaa krookusten sipuleitakin. Jostain syystä tähän asti olen krookukset ohittanut mutta en tiedä miksi; nehän ovat ihania ja piristävät keväällä muuten vielä niin kukatonta aikaa. 

Krookus

Krookus

Krookus; tässä alussa näen linnun pään ja siksi tämä oli kuvattava

Muita sipulikukkia minun ei ollut tarkoitus laittaa mutta taisin sittenkin jotain tulppaaneitakin upotella maahan. Ainakin ihan tulppaaneilta nämä alut näyttävät. Ovatkohan nämä olleet jotakin ilmaislahjoja esim. Viherpeukaloilta ja siksi päätyneet mullan sekaan. Ehkä täytynee kaivella jollain aikataululla vanhoja tilausvahvistuksia, jotta saan näille nimenkin. 

Jokin tulppaani?

Ripsialpi pilkistelee lehtineen siellä täällä terhakkaasti maan pinnalla. Tämä taitaa kukkapenkissä olla melkoinen riesa, sillä näyttää leviävän erittäin tehokkaasti. Pari lehdykkää näkyi mielestäni jo liian pitkällä ja ajattelin ne sieltä nyppästä pois. Eipä tätä kasvia ihan niin vain nyppästäkään, sillä juuristo on melkoinen eli tosissani sain kaivuutyötä tehdä. Mutta... kasvi on niin kaunis, että aion vain yrittää sen kanssa taistella leviämisen suhteen. 

Ripsialpi

Pari pientä lehteä mutta ihan valtava juurituppo

Kultatyräkki

 

Syysleimu, valkoinen

Syysleimu, purppuranpunainen

Jaloakileija

Kyläkurjenpolvi 'Dark Reiter'

Muutama kuva täytyi napata myös näistä kaunokaisista, jotka paljastuvat lumen alta vehreänä. Nyt kaikki Patjarikkoni talvehtivat onnistuneesti ja monessa maksaruohossakin näyttää eloa olevan. 

Patjarikko

Lyydianmaksaruoho

Lyydianmaksaruoho on päättänyt hypätä kasvupaikaltaan keskelle sepeliäkin laattakivien välikköön. Siinä saa kylläkin kasvaa, jos vain pärjäilee noin huonossa kasvupaikassa. Keltamaksaruoho on tehnyt saman tempun jo useassa kohdin mutta sen kestävyydestä tiesinkin; tämä oli itselleni iloinen yllätys. 

Lyydianmaksaruoho

Leppäkerttu harmaa-ajuruohon keskellä

 

Alla olevassa kuvassa on ostettua keltamaksaruohoa mutta lisäksi yhden toisen taimen mukana tullutta vaaleampaa maksaruohoa. Valitsin tuon taimipurkin aikoinaan sen vuoksi, että siellä oli tällainen salamatkustaja mukana. Ilmainen tulokas on levinnyt hyvin ja näyttää täysin keltamaksaruoholta mutta väsitys on kovin erilainen vierustoveriin nähden. Lieneekö tämä keltamaksaruohon jokin erivärinen lajike? 

Keltamaksaruoho

Loppuun talven yli selvinnyt keijunkukka

Hyvää vappua kaikille!

Kesäloman tuloksia puutarhassa

Kesäloma hurahti mökillä ahkeroiden ja blogi sai loman ajan olla hiljainen. Olen iltaihminen ja pisimmillään tuli aherrettua puutarhan parissa otsalampun varassa yömyöhään, joten eipä sitä enää intoa ollut puuhata blogin kimpussa. Myös heinäkuun loppupuolelta jäi jo läpikäytyjä kuvia tämän tauon vuoksi julkaisematta, joten osan niistä julkaisen sitten näin myöhemmin. 

Yhden aherruskohdan vierellä kasvaa kaunis valkoalpi, jonka kukkavanat nuokkuivat kohti puutarha-allasta. Tätä yritin jo edellisvuonna saada puutarhaani mutta talvi tappoi ostamani taimet mutta nyt uusien taimien myötä pääsin nauttimaan kukinnasta. Toivottavasti selviäisi jatkossa talvien yli. 

Valkoalpien vierellä sijaitsee siis rakopuuliiterimme eli se sai värin pintaan lomani aikana. Ensimmäisellä maalauskierroksella oli onneksi siskoni auttamassa, sillä tämä oli aika ärsyttävä maalata; rakojen vuoksi hirret täytyi käsitellä kummaltakin puolelta ja mahdollisimman pian, jottei jää työsaumaa. Viime viikonloppuna maalasin vielä yli jääneellä maalilla liiterin lattian ja nyt se on täysin valmis (näissä kuvissa lattia on kylläkin vielä käsittelemättä, jos tarkkaan katsoo). Ei muuta kuin polttopuita tilaamaan. 

Liiterin kanssa samassa kuvassa näkyy myös toista aherrusta eli pikkualtaalta istutusalue on jatkunut pidemmälle; rikkakasvit ovat saaneet poistua mullan tieltä. Tämänkin parissa siskoni oli auttamassa ensimmäisellä lomaviikollani. Työskentelykuvia vasta myöhemmin, vaikka lopputulos tässä jo esittäytyy.  

Liiterin värikylvyn lisäksi vierellä oleva istutusalue on vehreytynyt upean paljon. Ja siellä ne valkoalpitkin näkyvät nuokkumassa. 

Ystävältäni saadut vuorenkilvet ovat kotiutuneet hyvin ja hopeatäpläpeippi valtaa alaa. Alla oleva kuva on otettu heinäkuussa (9.7.2016) eli melko lyhyen ajan sisällä muutosta tapahtunut paljon. 

Nytpä muuten olen ostanut hopeatäpläpeippiä valkokukkaisenakin

Valkoalpin taakse olen istuttanut tähkäkimikkiä (kuva 9.7.16)

(kuva 9.7.16)

Vertailukuva 17.7.16 kuvattuna

Ja tältä näyttää nyt. Kyllä oma silmä lepää ja hyvin on vehreytynyt myös etualalla oleva kukkapenkki.

Heinäkuulta jäi julkaisematta vielä viimeiset kuvat ripsialpista ja ihanasta akileijasta, joten julkaisen ne vielä nyt vaikka kukat ovat tältä erää enää muisto vain. Ripsialpin lehdistö on muuten aika vihreä jo eli ilmeisesti taustalla kasvava hopeamaruna varjostaa liikaa. Tuo hopeamaruna saa muutenkin kyllä lähtöpassit, koska ei pystynytkään pystyssä vesisateilla ja minä en kukkapenkissä tuollaista tuettavaa aio pitää. 

Ripsialpi; kukinta kesti erittäin pitkään

Kasvuvertailukuvaa myös toisesta etupihan kukkapenkistä ja lisäksi vanhoja kukkakuvia. Ja näkyy taustalla muitakin muutoksia mutta niidenkin tarina myöhemmin lisäkuvien kera. 

17.7.16

27.8.16

Kellopeippi

Kaunopunahattu kukinnan alkuvaiheessa

Kaunopunahattu

Kukinta loppusuoralla

Syysleimut aloittivat kukinnan erittäin aikasin eli jo heinäkuun puolella. Mutta onneksi edelleen on hieman kukintaa jäljellä. Tässä sekaisin kuvia sekä heinäkuulta että elo-syyskuulta.

Samassa kukkapenkissä kasvaa hiekkamaruna, joka ei oikein näytä sopivan kukkapenkkiin. Kasvi pursuaa pahasti yli kukkapenkin reunoista eikä tätä oikein pysty siististi leikkelemään. Siispä siirrän sen johonkin muualle, jossa saa vapaammin levittäytyä. Kovasti tykkään tästä kyllä. 

Onhan tässä muutosta tapahtunut kauempaakin katsottuna: