Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hyötypuutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hyötypuutarha. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. toukokuuta 2017

Puutarhan kevätsiivous ja kivihommia

Kuvattu 15.4.-1.5.17

Itselleni tärkeät vaiheet puutarhan hoitamisessa ovat syksyllä viimeistenkin rikkaruohojen kitkeminen ennen lumien tuloa ja keväällä kukkapenkkien siivoaminen kuolleista kasvinosista ja erityisen ahkera kitkeminen. Tästä vuodesta lähtien otan tavaksi myös lannoittamisen sekä kukkapenkkien kevyen lisämullittamisen heti alkukeväästä ja myöhemmin kesällä lisälannoitusta. Näillä välineillä uskon, että puutarha voi hyvin ja keskikesän kitkeminen pysyy kurissa.  

Rikkaruohojen kitkeminen on itselleni rentouttavaa puuhastelua puutarhan parissa eli en koe sitä rasitteena. Kun ahkerasti keväällä kitkee, pysyy kukkapenkit aika puhtaana loppukesän melko vähäiselläkin kitkemisellä eikä rikkikset pääse valloittamaan multa-alaa juuristollaan. Tällöin jää enemmän aikaa taas muulle puutarhan hoidolle. 

Aika ankeilta puutarhakuvat vielä näyttävät kun tarjolla on pääsääntöisesti multaa ja kiviä mutta nappailin silti kuvia kevätsiivousten ja lisämullitusten jäljiltä. Niihin on myöhemmin mukavaa tehdä vertailua kun kasvit alkavat kasvamaan silmissä. Ja jääpä muistiin kasvutahti myöhemmillekin vuosille kevään tulon vertailun näkökulmasta. Kevätsiivous oli ajankohtainen ennen pääsiäistä olevalla lomaviikolla. 

Keskipiha; 15.4. yllättävän lumisateen jälkiä vielä hieman nähtävissä





Vähän kuvia kesken aherruksen



Sisääntulon vierellä olevassa viime kesänä valmistuneessa istutusalueessa on hieno iso pystyreunainen kivi. Jos oikein muistan, tämä kivi taisi olla kaivuukiviröykkiön alla piilossa kun otin tästä kuvia. Nyt en jaksa tarkistaa vaan joka tapauksessa esittelen itseäni ilahduttaneen maan alta löytyneen yllätyksen. 


Tässä kohden ei tarvinut itse miettiä missä kukkapenkin reuna menee, koska tämä vaikuttaa olevan vain pieni osa ihan valtavasta kivestä. Siispä luonto päätti kukkapenkin rajan tältä osin ja hieno raja onkin. Vierelle istutin kivikkosuopayrttiä (muistaakseni) ja toivon sen ajan myötä valahtavan osittain tuohon kivireunuksen päälle. 


Vappuviikonloppuna tuli leikittyä hieman kivenpyörittäjän kylää, sillä aloitin parkkipaikan reunuksen vuoraamisen isoilla kivillä. Homma on hidasta, koska käyn etsiskelemässä sopivan isoja kiviä pitkin metsäplänttiämme ja sieltä raahaan yksitellen tähän parkkipaikalle. Onneksi ei tarvitse pelätä, että kivet loppuisivat kesken ja kiire tämän osalta ei sinänsä ole. Joskin tämä kohta alkaa olemaan ainoa selkesti erittäin keskeneräisen näköinen, joka pistää omaan silmääni. 

Tässä näkyy ajatusta miten parkkipaikan reunus on tarkoitus vuorata kivillä; sekaan maksaruohoja.




Muutaman kiven saa vielä raahata ennen kuin tämä reunusta on siisti/valmis


Hyötypuutarhan puolellakin on tapahtunut eli kasvimaan möyhin ja lisäsin siihen aika reippaasti multaa sekä lannoitusta. Tarkoitukseni oli alunperin syksyllä hakea naapurista hepan herkkua mutta se jotenkin jäi, joten turvauduin puutarhamyymälän lannoitteisiin.


Lannoitetta

Viime kesänä tehdyn pikkuliiterin vierellä ollut kukkapenkki menetti syksyllä lähes viimeisetkin perennansa ja tämän lempinimi tästä lähtien on varikko. Nimen keksi siskoni kun kertoilin, että en haluakaan tällä alueella ylläpitää erityistä perennapenkkiä vaan voisin ennemminkin käyttää tuota aluetta kasvien väliaikaispaikkana. Semmoistakin kun aina tarvitsee, jos saa jonkun hienon lahjakasvin eikä sille ole vielä hyvää sijaintia tai myöhemmin kasveja jakaessa tarvitsee jakopaloille väliaikaiskotia. 

Tyhjänä rikkaruohoille otollisena paikkana tätä ei kuitenkaan kannata koko ajan pitää, joten tässä voi kesällä kasvatella hyötykasveja. Nyt hieman yli puolet tästä alueesta nappasi itselleen pikkukasvimaasta ylösnostetut maa-artisokat sekä ruohosipulit; ja ehkäpä laitan ainakin porkkanaa tähän kasvamaan. 

Aika reippaasti kuljetin tähän lisämultaa ennen kuin sujauttelin maa-artisokat multaan piiloon ja tietysti lisäsin myös lannoitetta. 



Tällainen perennapenkki tämä oli vielä viime kesänä

Nyt kun yläpuolella vilahti kuva viime kesältä, muistin, että ohikulkeva polkukin näyttää tällä hetkellä ihan rakennustyömaalta. Ulkonäkö johtuu siitä, että puoliskoni kaivoi polun auki ja laittoi maan alle kulkemaan sähköjohdon taustan pikkuliiterille. Täytyy kevään mittaan laittaa uudet katteet polulle, jolloin näyttää jälleen ihan uudelta. 


Mullan lisäystä

Multa oli osittain vielä jäässä mutta päältä sai jo sulanuttakaivettua

Talven maassa olleet maa-artisokat

Ja jotta puutarhapuuhien päätteeksi voi aina iltaisin lämmittää saunan, täytyy polttopuita kohta tilata lisää, sillä puupinot liiterissä alkavat ehtymään. Polttopuiden pinoaminen ei ole kaikista mieluisinta puuhaa itselleni mutta tehtävä se on. 


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Puutarhakaariprojekti valmis (ja uusi puro aloitettu...)

Kuvattu 25.6.-3.7.2016

Vihdoin valmis! Nimittäin puutarhakaari. Viime kesänähän innolla aloitin kahden puutarhakaaren yhdistämisen toisiinsa rappausverkon avulla, jotta saan pienen kaaritunnelin. Intoa riitti kaarien kiinnittämiseen mutta kaaren paikoilleen asettaminen tuntui olevan todella tahmeaa ja tekemisen into oli aikalailla kadoksissa. Mutta kun oli kaarisysteemi tullut värkättyä, täytyi se laittaa paikoilleenkin. Tuota projektin alkupäätä pääsee katsomaan tunnisteen "Puutarhakaari" avulla: Klik

Kaaren paikoilleen saamisen ja istutusalueiden vääntämisen jälkeen kaari jäi kököttämään paikoilleen ilman, että siitä esimerkiksi kulki polkua laisinkaan läpi. Tässä nyt siis se pieni polkuprojekti, joka edellisen julkaisun sisiliskonkin pelotteli kiipeämään puuhun. Kaaren keskialue jäi myöskin viime kesänä ihan vain esiin kaivetulle hiekalle, jonka päälle hukattiin kahitiilimurskaa. Vaan tässä komeilee kaari kivikeskustoineen ja perunamaalle johtavine polkuineen! Olen niin tyytyväinen, joten kuvatulva tulossa. 


Ja mitä muuta olemme puuhastelleet? Hyötypuutarhan ympärille on laitettu köysiaita mutta köysi tosin loppui hieman kesken. Jonkin verran aitaa on siis vain yhdellä köydellä toistaiseksi kunnes rahapussi antaa luvan käydä ostamassa lisää köyttä. Köyden tarkoituksena olisi pitää peurat pois perunamaasta ja omenapuista. Harkinnassa on, että joskus vielä myös verkottaisi tuon aidan alaosan jänisten takia mutta saapi nähdä tuleeko tehtyä: a) jaksaako laittaa ja raaskiiko verkkoa ostaa b) näyttääkö verkotettuna enää kivalta.

Lisäksi alla olevassa kuvassa näkyy uusi puro, joka virtaa liitereiltä ihan mökin takanurkalle asti ja sieltä taas pumpulla vesi takaisin pieneen yläaltaaseen. Tämä puro on puoliskoni idea ja haave, mikä nyt saatiin toteutettua. Puron yli on tarkoitus tehdä pieni kaarisilta, jota pitkin pääsee puutarhakaaren alitse kulkevalle polulle. Hommaa riittää vielä puron somistamisessa mutta onhan tässä koko loppuelämä aikaa. 



Liitereiltä päin kuvattuna näyttääpi tällaiselta


Betonin kanssa olemme siis leikkineet. Tilasimme mökille toimitettuna kaksi 1000 kilon säkkiä betonia (S100) ja se hupeni puro- sekä puutarhakaariprojektiin. Puutarhakaaren keskiosa nimittäin imaisi myös melko paljon betonia ja lähikuvassa näyttääpi tältä:

Sama toteutus kuin lipputangon ympärillä eli kivet upottelin betonimössöön

Alla näkyvä polku johtaa tosiaan perunamaalle ja toin polun varteen viime kesänä tehdyt toiset betonisaappaat. Betonisaappaiden takana näkyy yksi mustikkapöheikkö, josta edellisessä julkaisussa ollut mustikkakuva on otettu. Nämä saappaat tavallaan muistuttavat myös siitä, että hyötypuutarhan alueella saappaat ovat oiva jalkine, koska kyyt viihtyvät siellä. Kyyt saavat asustaa meillä ihan rauhassa ja itse vain pyrimme katsomaan mihin astumme. 



Vierellä kukkii lehtosalvia; sulkaneilikat kuolivat




Aitatolppia tulemme vielä kiilaamaan mm. kivien avulla. Tolpille on tehty rautakangella kolo maahan, johon tolppa on isketty ja joitakin tolppia kivet ohjailivat hieman vinoon. 



Ja olenpa hankkinut pitkään haaveilemaani säleikkövilliviinäkin, jonka istutin samalle puolelle kaarta kuin missä lehtosalviat kukkivat. Lisäksi siirsin mantsuriankärhöt keskipihan kivikkopuutarhasta väliaikaispaikaltaan tähän kaaren vierelle: Yksi taimi samalle puolelle säleikkövilliviinin kanssa ja loput toiselle puolelle. Katsotaan miten yhdistelmä toimii. 


Siinä se villiviini lähtee tarttumaan ja kiipeilemään; oikealla näkyy kääpiövuorimänty


Alla olevissa kuvissa näkyy kuvat ennen polun tekemistä ja polun tekemisen jälkeen. Ensimmäisessä kuvassa keskikohdan betonikivetys on jo tehty.


Kyllähän siitä ihan erinäköinen tuli


Aherruskuva ilman ahertajaa

Loppuun vähän vielä muutoskuvia eli hyvään suuntaan ollaan menossa. Paljon toki riittää vielä tekemistä, vaikka pyrkinkin säilyttämään hyötypuutarhan puolella mahdollisimman paljon alkuperäistä metsänpohjaa.  






Viimeisissä muutoskuvissa näkyy kiviröykkiökulmaus, jossa seassa asuivat mehitähdet sekä kaksi maksaruohoa. Tähänhän haaveilin jo viime kesänä muutosta mutta en jaksanut tai ehtinyt tehdä. Toisaalta ihan hyvä, koska viime talvi tappoi suurimman osan mehitähdistä sekä toisen maksaruohonkin; onneksi violetti ihanuus sentään säilyi hengissä. Loput mehitähdet muuttivat väliaikaispaikkaan ja tähän kulmaukseen tulikin nyt sitten pieni allas.  

Alkuperäinen tekele näytti tältä ja nämä olivat myös ihan ensimmäiset istuttamisenikin

Sepelin lisäyksen jälkeen näkymä muuttui tällaiseksi

Sitten kaatuikin puut ja istutettuja havuja on ilmestynyt; maa on tässä aika kuiva eli ruskea kun puiden suoja puuttuu

Ja tämän hetken tilanne

Tällaista siis tapahtunut tässä hyötypuutarhan reuna-alueilla. Uuden puron ja köysiaidan väliin istutan vielä hieman havuja tuomaan ajan myötä korkeuseroa kunnolla kasvustoonkin. Puro tosiaan kaipaa somistusta; mahdollisesti kivetän sen kokonaan kuten ensimmäisenkin puron mutta katsotaan mikä on lopputulos. Varsinainen hyötypuutarhan alue onkin puuhamaa, jossa puuhastelen ja teen kun tulee ideoita eli sinne ei erityisiä suunnitelmia tällä hetkellä ole.