keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Neulahuovutusta

Ensin oli kasa erivärisiä villoja, sitten ilmestyi neula viuhtomaan ja lopputuloksena syntyi valkoinen kisu. Olen pääsääntöisesti neulahuovuttanut muottien avulla ja vain kerran aikaisemmin helppoja tonttuja ilman muottia. Tämä kisu on nyt ensimmäinen ns. kunnollisempi neulahuovutustyö vapaalla kädellä ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Aikaa meni melko kauan, koska pitkään kisun pää näytti enemmän koiralta kuin kissalta ja työstöä piti jatkaa niin kauan, että kädessä oli kisu.


Ei liene yllätys, että kortin saajalla on kissoja; ainoa vain, että kisut eivät ole valkoisia mutta tällä hetkellä ei omat taidot riittäneet vielä moniväristen tekemiseen. Korttia lahjojen kera ei ole vielä annettu saajalle mutta uskaltaudun julkaisemaan kuvat jo nyt, koska en usko saajan tietävän blogistani mitään. 



Vähiin käy tämä vuosi ennen kuin se loppuu. Nyt vihdoin jopa puutarhakausi taisi pakkasten myötä saada taukonsa, sillä ennen joulua puuhailin vielä uuden istutusalueen kaivuiden parissa. Enpä olisi uskonut, että teen puutarhatöitä vielä joulukuussa sulana pysyneen maan vuoksi. 

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Näin ne maisemat muuttuvat osa 1

Muutosten suuruus ja aikajana helposti unohtuu mitä pidempi aika muutoksista on kulunut. Mikä onkaan parempi tapa muistella matkaa kohti kaunista puutarhaa kuin vertailla eri alueita valokuvien avulla. Aion silloin tällöin keräillä aiemmin julkaistuja suunnilleen samasta kuvakulmasta otettuja kuvia peräkkäin niin pitkältä ajalta kuin niitä on, jotta muutoksen näkee paremmin. Harmi, että ei ole juuri ollenkaan kuvia siltä hetkeltä kun en ole tehnyt vielä mitään. 

Vuosi on hupsahtanut jo joulukuun puolelle ja edelleen itselläni odottelee esimerkiksi loppukesän/syksyn uudet hankinnat listaamattomana puutarhan kasvit -sivustolle. Osasta kasveja on myös kuvia, jotka oli tarkoitus julkaista jo aikaa sitten blogissa mutta niin vain ne siellä odottelevat laiskaa käsittelijää. Mutta kuvat eivät onneksi karkaa mihinkään. Siispä tällainen erilainen julkaisu tähän väliin, koska tämä inspiroi tulevaa puutarhakauttani. 

Vaikka puutarha tuntuu etenevän hitaasti, on loppujen lopuksi todella paljon jo tapahtunutkin. Sen tajuaminen vaatii, että tulee palattua vanhoihin kuviin ja siihen blogi on ihan täydellinen väline; siksi blogia alunperin aloitin kirjoittamaankin. Eli tässä tulee nyt ensimmäiset blogista haalitut kuvat suunnilleen samasta kuvakulmasta, joista näkee, että paljon on tapahtunut muutosta.

Kesällä 2013 tehtiin puro+altaat

Heinäkuu 2014

Elokuu 2014

Myös elokuu 2014 ja kyseisen kesän lopputilanne

Kesäkuulta 2015

Ja viimeinen syyskuulta 2015, joka on tämän vuoden lopputilanne

maanantai 23. marraskuuta 2015

Liebster award -tunnustushaaste

Sain Betweeniltä blogista Rikkaruohoelämää Liebster award -tunnustushaasteen, kiitoksia kovasti! Vastaaminen haasteeseen on odotellut hetkeään ja nyt puutarhan hiljennyttyä on ollut hyvä aika kirjoitella vastauksia mukaviin kysymyksiin. Toinen haaste on myös odottelemassa ja siihenkin erittäin mielelläni vastaan mutta hieman myöhemmin, jotta yksi julkaisu ei venähdä liian pitkäksi. 


Ensimmäisenä vastaukseni Betweenin kysymyksiin: 

1. Millainen on päivärutiinisi - siis jos sinulla sellainen on?


Täytyy jakaa tätä arkirutiineihin ja viikonloppurutiineihin; molempiin toki liittyy aina poikkeuksia. Arkena aamulla torkutan aina (liian) monta kertaa ja kun vihdoin nousen ylös, on minulla tulipalokiire ehtiäkseni ajoissa töihin. Työpäivän jälkeen suuntaan joko kaupan kautta tai suoraan kotiin, josta sitten osana päivistä kiirehdinkin aika pian jo harrastuksiin. Ruoan laittaminen jää monesti myöhäiseen iltaan ja iltasella katson myös netistä jälkikäteen seuraamani ohjelmat (salatut elämät ja lemmen viemää), jos vain suinkin ehdin. Iltapuuhasteluihin kuuluu myös leopardigekkoni ruokkiminen, jonka teen yleensä juuri ennen kuin olen menossa nukkumaan. Kilpikonnat saavat sapuskansa joko aamulla tai työpäivän jälkeen. 

Viikonloppuisin ainoa rutiini on se, että nukun aamuisin aina erittäin pitkään ja valvon illalla myöhään. Aamulla  (tai oikeastaan päivällä) herättyäni haluan aina katsoa jonkin ohjelman ennen kuin lähden ulos puuhastelemaan. Jos on huono sää, viihdyn myös erittäin hyvin sisällä ohjelmien parissa koko päivän. 

2. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ?


Kyllä tästä tulee mieleen puutarhan rakentaminen ja hoitaminen. Nyt kun vihdoin olen päässyt oikein kunnolla siinä vauhtiin, on se suurin syy odottaa jälleen seuraavaa kesää.


3. Polkupyörä, auto vai bussi?


Polkupyörä tai auto. Kesäaikaan taitan mielelläni työmatkat polkupyörällä mutta muuten tulee pääsääntöisesti autoiltua joka paikkaan. Tämän vuoden kesä oli nyt tosin poikkeus pyöräilyn osalta ja pyöräily jäi ihan liian vähäiseksi. Työmatkapyöräilyn ongelma nimittäin on se, että silloin täytyy päästä aikaisemmin sängystä ylös kuin autolla tullessa. 

Auto voittaa bussin, koska vapaa-aikaa on niin vähän ja autolla pääsee huomattavasti nopeammin paikasta A paikkaan B. Ja bussilla matkustaminen ei itseasiassa ole edes kovin halpaa. Tarvitsen auton joka tapauksessa voidakseni kulkea mökille sekä ratsastustunneille, joten esimerkiksi tanssitunneille menemisen kustannuksia miettiessäni jätän huomioimatta auton ylläpitoon liittyvät verot ja vakuutukset. Muut kulut huomioiden, pääsen tanssitunnillekin halvemmalla omalla autolla kuin julkista liikennettä käyttämällä. Unohtamatta sitä, että aikaa säästyy todella paljon, koska Länsi-Vantaalta Itä-Helsinkiin julkisilla kulkemiseen menisi aikaa ihan älyttömästi paljon enemmän kuin autolla hurauttaessa.

4. Miksi kirjoitat blogia?


Haluan pystyä yhdistämään kuvat ja kirjoitukset/mietteet helposti yhteen niin, että aikajana ja tunnisteet mahdollistavat paluun puutarhan alkuhetkiin milloin tahansa. Juuri tuo mahdollisuus tunnisteiden käyttöön ja julkaisuissa säilyvään aikajanaan houkutteli kirjoittelemaan tätä päiväkirjaa nimenomaan blogina. Julkiseksi blogin jätin siksi, että itsestäni on mukavaa lueskella ja katsella toisista blogeista ihan tavallisten ihmisten puutarhaan liittyviä julkaisuja ja saada sitä kautta ideoitakin; kenties joku toinen saa minun tekeleistäni ideoita omaan puutarhaansa.


5. Mikä kiukuttaa puutarhassasi?


Kiukuttava asia ihastuttaa samaan aikaan kuin vihastuttaa. Ja tässähän on kyse siis siitä, että kivisen metsänpohjamaan kaivaminen on erittäin hidasta ja raskasta, joten puutarha etenee paljon hitaammin kuin jos saman ajan olisin käyttänyt alueeseen, jossa pohjalla olisi vaikkapa nurmikenttä. Mutta kyllä silti mieluusti teen puutarhaa juuri sellaisessa maastossa kuin teen, koska saan rakastamiani kiviä yllin kyllin kaivettua maasta. Ei rahapussi taipuisi tällä hetkellä tuollaisiin kivimääriin, jos joutuisin ne ostamaan. Siis ihastus vihastuttaa ja vihastus ihastuttaa.

6. Juttu, josta et luovu?


Vastaus on helppo eli mökki ja sieltähän se puutarhakin löytyy. Jos toisen saa mainita, niin itämaisesta tanssista en myöskään luovu niin kauan kuin tanssiminen vaan suinkin on mahdollista.


7. Paras paikka puutarhassasi?


Kyllä se on meidän keskipiha eli alue, jossa on puro altaineen. Tykkään siinä kovasti puron vierellä menevistä laattakivipoluista, jotka kesällä 2014 muotoutuivat siihen ihan hetken mielijohteesta kun sain vanhemmiltani heille tarpeettomaksi jääneet laattakivet. Ja muutenkin tykkään siinä olevista runsaasta kivien sekä erilaisten kauniiden kasvien määrästä. Se ehkä kuvastaa hyvin minkälaisesta puutarhasta tykkään: rehevä/runsas kasvivalikoima, runsaasti kiviä ja sopivissa määrin vesiaihettakin.

Tämän odotan kovasti rehevöityvän lisää kasvien leviämisen myötä


8. Mitä teet, kun et touhua puutarhassa?


Puutarhassa pääsen touhuamaan vain viikonloppuisin ja lomilla, koska puutarha sijaitsee mökillä. Näin ollen arkisin ei elämääni kuulu lainkaan puutarhailua muuta kuin blogimaailmassa. Asumme kerrostalossa ja parvekkeestamme en ole innostunut tekemään viherkeidasta, koska onnistuisin kuitenkin tappamaan kaikki kasvit. Sisällä kodissammekin olen tyytynyt muovikasveihin, koska jopa kaktus on kuukahtanut hoidossani.

Arkisin siis käytännössä töiden lisäksi olen pääsääntöisesti joko harrastusten parissa tai sitten ihan vain laiskottelen kotosalla. Kotona laiskotteluun kuuluu sohvalla löhöilemisen lisäksi esimerkiksi puutarha-, luonto- ja lemmikkikuvieni läpikäyminen ja kevyt käsittely tietokoneella. Tietysti päivittäiseen elämääni kuuluu myös lemmikkieni hoitaminen sekä kodin ylläpitoon liittyvät (tylsät) askareet.

Mökillä ollessani puutarhatouhujen lisäksi käyn välillä retkeilemässä metsässä tai huonolla säällä katselen netistä tai televisiosta erilaisia ohjelmia. Jonkin verran olen myös puuhastellut puutöiden parissa mutta tällä hetkellä vielä aika vähäisissä määrin. Haaveilen siitä, että saisimme toiseen liiteriin pikkuhiljaa hankittua enemmän koneita puutöiden tekemiseksi. 

9. Puu, pensas, perenna, kesäkukka vai hyötytarha?


Ihan ensisijaisesti perennat ovat minun juttuni. Mutta ei puutarhastani ole hylätty myöskään hyötykasveja, pensaita, puita eikä kesäkukkiakaan. Kaikki yhdessä luovat moniulotteisen/monipuolisen kokonaisuuden. Hyötykasvien osalta nautin suuresti siitä tunteesta, kun saan seurata kasvua ja loppukesällä/syksyllä pääsen nostamaan tai keräämään oman maan satoa.


10. Unelmiesi puutarha?


Unelmieni puutarha on täynnä erilaisia luonnonkivetyksiä, polkuja ja monipuolisesti erilaisia kasveja, pensaita, havuja ja puita. Lisäksi hieman luonnollisia vesiaiheitakin. Unelmieni puutarhasta ei löydy lainkaan nurmikkoa. Ja sellaista tässä pikkuhiljaa olen rakentelemassa. Olen onnellinen siitä, että maaperä on täynnä kiveä, vaikka se välillä kaivaessa harmittaakin. Jonkin verran toteuttamislaajuuksia rajoittaa se, että täytyy pitää puutarhan hoitotoimenpiteet sellaisessa laajuudessa, ettei mökkipuutarhasta tule koskaan stressi sellaisinakaan aikoina, jolloin ei joka viikonloppu ehdi mökille. 

Paljon näen kauniita yksityiskohtia ja alueita blogien kautta toisten ihmisten puutarhoissa mutta ihan yksittäisenä unelmapuutarhamainintana täytyypi sanoa, että Pirjon mökkipuutarhan varastaisin kokonaisuutena heti, jos pystyisin. :) 

11. Mistä tulee blogisi nimi?


Blogin nimi tulee tavastani rakentaa puutarhaa. En ole kauhean suunnitelmallinen ihminen tällaisissa asioissa enkä myös aina usko sitä mitä luen vaan minulla on pakkomielle kokeilla ohjeidenkin vastaisia asioita/tapoja. Pääsääntöisesti suunnittelen sitä mukaan kuin teen eli sitä tuleekin siis opittua monia asioita kantapään kautta.


 Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:


1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Haaste on kiertänyt laajasti, joten ymmärrän hyvin, mikäli kaikki haastetut eivät jaksa tai muuten halua ottaa haastetta vastaan; osa haastetuista on vastaillut jo aika moniin haasteisiin. Haastan kuitenkin seuraavat blogit:


Ja haastetuille miettimäni kysymykset ovat:

  1. Katsot puutarhasi kauneinta kohtaa. Mitä näet?
  2. Jos ryhtyisit rakentamaan puutarhaasi ihan uudelleen/alusta, mitä tekisit toisin vai tekisitkö mitään? Miksi?
  3. Mikä sinulle on tärkeintä, kun valitset istutettavia kasveja puutarhaasi?
  4. Teetkö hankintoja puutarhaasi hetken mielijohteesta vai ovatko kaikki tarkkaan harkittuja?
  5. Mikä on puutarhasi "punainen lanka" vai onko sellaista?
  6. Ovatko rikkaruohot sinulle painajainen vai nautitko niiden nyppimisestä?
  7. Mikä olisi ensimmäinen ajatuksesi, jos puutarhalehden toimittaja ottaisi sinuun yhteyttä ja haluaisi tehdä lehteen jutun puutarhastasi?
  8. Mikä puutarhassasi on parasta talvella?
  9. Mikä kasvi on ylittänyt ennakko-odotuksesi ja miksi?
  10. Oletko joskus pettynyt johonkin kasviin? Miksi?
  11. Minkälainen puutarhuri olet?


Neulahuovutus on mukavaa puuhastelua

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Uusi yritys valkosipulien kanssa

Ensimmäinen kasvatuskokeiluni ei ollut menestys, sillä useampi hyvin kasvuun lähtenyt kuolla kupsahti kesken kasvukauden. Onneksi edes muutama onnistui mutta nekin olivat aika pieniä. En muista yhtään mitä lajiketta mahdoin ostaa viime vuonna mutta tällä kertaa kokeilen kotimaista Alexandra lajiketta Päärynäpuun varjossa -blogin Eijan suosituksesta.


Tilasin valkosipulit Hyötykasviyhdistykseltä ja tilauksen mukana tuli hyvät ohjeet. Viime vuonnahan minä vain kuorin valkosipulit ja tungin kynnet maahan mutta tällä kertaa yritin noudattaa ohjeita. Viikko takaperin kuorin päälikerrokset ja tänä viikonloppuna irroittelin kynnet. Yritin jopa tehdä ohjeen mukaisen lämpökäsittelyn eli liottelin kynsiä tunnin 40 asteisessa vedessä. Tosin, en mitannut veden lämpötilaa vaan siinä kohtaa tuli laiskoteltua, joten en tiedä oliko tämä nyt oikeanlainen lämpökäsittely vai ei. Jos ensi kasvukausi epäonnistuu, keskityn ensi syksynä paremmin tähän lämpökäsittelyynkin. 

Osasta kynsiä taisi lähteä liikaakin pintakerrosta, koska olivat niin tiiviisti toisissaan kiinni

Ei muuta kuin kynnet maahan ja yritin asetella ne silmämääräisesti n. 10 sentin välein. Riviväli ei ole kauhean suuri mutta juuri ja juuri saattaa täyttää minimisuosituksen. 



Vähän kaivuupuuhiakin kuului viikonlopun ohjelmistoon eli mökkipihan ns. sisääntuloalueen toinen reunama pääsi työn alle. Kahden suuren kiven taustalle oli tarkoitus istuttaa pensaita ja ihan kivien väliin purppurapunalatvaa mutta nyt täytyy miettiä asioita hieman uudelleen. Kivien välistä löytyi nimittäin pintakerroksen alta valtava kivi eli eipä juuri siihen sitten istuteta yhtään mitään.


Monttua tähän tuli kuitenkin eli kyllä jotakin istutusta on ensi vuonna tulossa mutta tosiaan, ajatukset täytyy laittaa nyt joka tapauksessa uusiksi tuon kiven vuoksi. 


Ja pienempää reunustuskiveähän tuli jälleen roppakaupalla lisää

Sisko oli tällä kertaa seurana ja apukätenä kaivuupuuhissa

torstai 22. lokakuuta 2015

Erilaista värikylläisyyttä

Nyt mennään täysin off topicin puolelle eli kauaksi puutarhasta mutta koska itämainen tanssi eli tutummin vatsatanssi on intohimoni, on ihan pakko tehdä tanssikuvajulkaisu. Olen kerran aikaisemminkin julkaissut tanssikuvia mutta tällöin julkaisin toisessa blogissani, koska tätä blogia en ollut vielä aloittanut. Jos vanhaa julkaisua haluaa kurkata, löytyy se täältä. Tosin, kyllä tanssin ja puutarhan välille yksi yhteys löytyy, sillä tanssiharrastus on pitänyt minut poissa puutarhan luota joitakin viikonloppuja tässä syksyn aikana ylimääräisten treenien vuoksi. Näin ollen syksyn aikana haaveilemani tekemiset puutarhassa ovat jääneet suurelta osin tekemättä. Vaan ehtiihän sitä myöhemminkin. 

Tanssitunneilla käyn Tanssikeidas nimisessä itämaisen tanssin studiossa Helsingissä ja seuraavat kuvat ovat Tanssikeitaan 20-vuotisnäytöksestä, joka tanssittiin 10.10.2015. Itselläni oli ilo tanssia neljä eri koreografiaa. Näytöskuvat ovat kahden eri kuvaajan ottamia ja kerron kuvaajan nimen jokaisen kuvan yhteydessä. 

© Matti Sten

© Harri Paavola


© Harri Paavola

© Harri Paavola


© Harri Paavola

Olen kärsinyt aika voimakkaasta esiintymisjännityksestä mutta silti vain mennyt esiintymään, jotta jännityksen saisi ajan myötä hallintaan. Tällä kertaa olo oli tanssiessa jo aika hyvä ja varma. Toivottavasti sama suuntaus jatkuu. 

© Matti Sten

© Harri Paavola

© Matti Sten

© Matti Sten

© Matti Sten

© Matti Sten

© Matti Sten
Unohdin kiinnittää lantiohuivin mekkoon, joten se nousi liian ylös tanssin pyörteissä

© Matti Sten

© Harri Paavola

© Matti Sten; minä olen vasemmalta laskettuna kolmas ihan taka-alalla

© Matti Sten

© Matti Sten

© Matti Sten

© Matti Sten

© Matti Sten

Tällaista väriloistoa tällä kertaa kun puutarhasta väriloisto on jo aika pitkälti pensasmustikoita lukuunottamatta kadonnut. 

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Lisää ensi kesän projektikohtia

Kuvat 26.-27.9.

Syyskuun loppupuolella julkaisin kuvia puutarhan ei niin kauniista kohdista eli tulevista projektialueista. Mukavien kommenttien johdosta intouduin kuvaamaan lisää alueita, joille haaveilen ehtiväni ensi kesänä tekemään jotakin. 


Yllä oleva kuva on otettu niin, että seisoskelen mökin edustalla "pientä pihaprojektia" -alueen keskellä. Kuvassa näkyy mökille johtava pihatie ja tästä suunnasta katsottuna pihatien vasemmalla puolella on se projektialue, josta kuvia julkaisin aikaisemmin. Toinen projektialue onkin pihatien oikealla puolella, sillä haluaisin siihen jotakin, mikä reunustaa pihatietä kauniisti. 

Kottikärryjen kohtaan oli tarkoitus tehdä havuistutus mutta siihen saattaakin tulla kilpikonnan ulkotarha


Muutamia askeleita eteenpäin ja uusia kuvia. Näitä tuli otettua loppujen lopuksi aika monta samasta suunnasta mutta hieman eri etäisyyksiltä. Siitä on se hyöty, että voipi talven aikana hahmotella suunnitelmia läheltä ja kaukaa katsoen. Tai sitten lähden vain työstämään ensi kesänä suunnittelematta sen kummemmin ja onpahan tallessa lähtökuvia, joihin muutosta voi myöhemmin vertailla. 


Reuna-alue on tarkoitus laittaa siistiksi isoihin kiviin asti

Haastetta tähän oikeaan reunaan aiheuttaa se, että talvella tämän alueen päälle kolataan lumet, joten erilaiset pensaat voi unohtaa. Painava tiivis lumikuorma vaatii varmaan muutenkin melko kestävät kasvit alleen. Ja lisäksi niiden pitäisi olla sellaisia, ettei omia silmiä särje katsella kolatun lumen mukana kulkeutuvaa sepeliä mullan pinnalla eli aika nopeakasvuisia. Talven lumien kolauksen vuoksi tähän ei myöskään voi tehdä koholla olevaa kivireunusta eli hei hei kohopenkki ja ei muuta kuin lapiolle kaivuutöitä. :)


Samasta reunuksesta otin kuvia myös niin, että seisoskelin pihatiellä ja kuvasin mökkiin päin. 




Mökin takana odottelee myös yksi projektialue. Sinne on muodostunut aika suuri korkeusero sepelin ja metsänpohjamaan välille ja siihen pitäisi keksiä jotakin mukavaa, joka rajaa mutta yhdistää mökkipuutarhan mukavasti metsään. 


Ja alla olevassa kuvassa näkyvä puutarhuria odottava keskeneräinen alue jatkuu suoraan ylläolevan kuvan vasemmasta reunasta. Tuon reunusalueen tekemiseen tuo omaa haastetta se, että maa on halpaa täyttömaata eli aikalailla savimaata. Se onneksi kaataa metsään, joten ei tuossa vesi jää uima-altaaksi saven päälle. 


Kyllä tässä puuha-alueita riittää, joten saapi nähdä mitä kaikkea sitä ensi kesän aikana ehtii tekemään.