Uusi yritys valkosipulien kanssa

Ensimmäinen kasvatuskokeiluni ei ollut menestys, sillä useampi hyvin kasvuun lähtenyt kuolla kupsahti kesken kasvukauden. Onneksi edes muutama onnistui mutta nekin olivat aika pieniä. En muista yhtään mitä lajiketta mahdoin ostaa viime vuonna mutta tällä kertaa kokeilen kotimaista Alexandra lajiketta Päärynäpuun varjossa -blogin Eijan suosituksesta.

Tilasin valkosipulit Hyötykasviyhdistykseltä ja tilauksen mukana tuli hyvät ohjeet. Viime vuonnahan minä vain kuorin valkosipulit ja tungin kynnet maahan mutta tällä kertaa yritin noudattaa ohjeita. Viikko takaperin kuorin päälikerrokset ja tänä viikonloppuna irroittelin kynnet. Yritin jopa tehdä ohjeen mukaisen lämpökäsittelyn eli liottelin kynsiä tunnin 40 asteisessa vedessä. Tosin, en mitannut veden lämpötilaa vaan siinä kohtaa tuli laiskoteltua, joten en tiedä oliko tämä nyt oikeanlainen lämpökäsittely vai ei. Jos ensi kasvukausi epäonnistuu, keskityn ensi syksynä paremmin tähän lämpökäsittelyynkin. 

Osasta kynsiä taisi lähteä liikaakin pintakerrosta, koska olivat niin tiiviisti toisissaan kiinni

Ei muuta kuin kynnet maahan ja yritin asetella ne silmämääräisesti n. 10 sentin välein. Riviväli ei ole kauhean suuri mutta juuri ja juuri saattaa täyttää minimisuosituksen. 

Vähän kaivuupuuhiakin kuului viikonlopun ohjelmistoon eli mökkipihan ns. sisääntuloalueen toinen reunama pääsi työn alle. Kahden suuren kiven taustalle oli tarkoitus istuttaa pensaita ja ihan kivien väliin purppurapunalatvaa mutta nyt täytyy miettiä asioita hieman uudelleen. Kivien välistä löytyi nimittäin pintakerroksen alta valtava kivi eli eipä juuri siihen sitten istuteta yhtään mitään.

Monttua tähän tuli kuitenkin eli kyllä jotakin istutusta on ensi vuonna tulossa mutta tosiaan, ajatukset täytyy laittaa nyt joka tapauksessa uusiksi tuon kiven vuoksi. 

Ja pienempää reunustuskiveähän tuli jälleen roppakaupalla lisää

Sisko oli tällä kertaa seurana ja apukätenä kaivuupuuhissa

Hieman satokuvia

Kuvattu 13.-14.8.15

Aloimme nauttimaan kasvi- ja perunamaan antimia mieheni aloitettua lomansa minun lomani puolivälissä. Perunat ja sipulit onnistuivat ihan hyvin, valkosipulit jotenkuten. Ruohosipulit ovat vain hyvin pientä alkavaa itämistä ja porkkanoista en ole varma mitä niistä tulee. Mutta pääasia, että edes jotakin saapi nautiskella, joten perunoilla ja sipuleilla mennään. 

Tavallinen sipuli ja valkosipuli

Aika paljon on löytynyt tällaisia jättiperunoita; lajike on Timo

Söimme perunoita päivittäin yhteisen loman ajan ja jätin miehelle loppulomaa varten valmiiksi nostettuja perunoita jääkaappiin. Siiklit jäivät toistaiseksi vielä kokonaan nostamatta ja siellä ne lepäävät mullan seassa. Minulla kuivui perunanvarret, joten jouduin leikkaamaan ne kokonaan pois mutta perunat jätin maahan. 

Timoja...

Ja lisää Timoja

Olen iloinen myös siitä, että viime kesänä istutetut pensasmustikkani ovat tuottaneet satoa myös jonkin verran. Määrä on ollut suurempi kuin mitä kukintavaiheessa huomasin mutta mistään runsaasta sadosta ei vielä voi puhua; ehkäpä kokonaismääräksi voisi arvella jotakuinkin 20-30 mustikkaa.

En muista ovatko nämä Ainoa vai Alvaria

Hyötypuutarhan kuulumisia

Kuvia ajalta 9.-12.7.

Istutin rivillisen Timoa nopeamman kasvutahdin lisäksi siksi, että siinä on kauniin väriset kukat. Joskin olin lukenut useammasta paikasta, että Timo ei välttämättä kuki ollenkaan. Siispä viime viikonloppuna olinkin erityisen iloinen, koska pääsin ihastelemaan Timon kauniita violettivalkoisia kukkia. 

Muutenkin perunamaa voi hyvin ja myös peuran rokottama pää on lähtenyt jatkamaan kasvuaan mukavasti. Toki varret ovat siinä päädyssä selkeästi lyhyemmät kuin rauhaan jätetyssä päädyssä. Kyselin eräässä facebook-ryhmässä, että koska sitä uskaltautuisi lähteä nostamaan perunoita niin, että syötävää riittäisi koko loppukesäksi (eli nostettavat olisivat hyvässä syöntikoossa) ja sain vinkkiä, että mullan seasta voisi varovasti kaivella perunoita niin, että jättää pienet jatkamaan kasvuaan. Täytyypä lähiviikkoina uskaltautua tonkimaan Timoja. Siiklit saavat kasvaa ihan rauhassa vielä. 

Perunoita ihastellessani huomasin kaunista oranssia siellä seassa ja pääsin kuvaamaan tämän kesän ensimmäistä perhosta. Toki olen perhosia nähnyt kesän aikana mutta ovat lepatelleet niin nopeasti karkuun, etten ole ehtinyt edes ajattelemaan kameraa. No enhän minä tätä perhosta tunnistanut mutta päätin yrittää etsiä Luontoportin avulla nimeä ja tämä taitaa olla Piippopaksupää? Näyttää kauniilta perunanlehdillä. 

Minähän upottelin ruusupapuja perunapenkkien vakoihin peuransyömään päähän mutta perunanvarret olivat kasvaneet niin paljon, että ruusupavun taimet olivat hukkumaisillaan sinne sekaan. Siispä taimet purkkeineen ylös vaoista ja uuteen väliaikaispaikkaan, sillä kuten aikaisemmasta julkaisusta näki, ei puutarhakaari ole vielä valmis niitä vastaanottamaan. Siirsin taimet samaan paikkaan, johon olin jättänyt taimia selviämiskokeiluun ja koska kokeilutaimet olivat hyvässä hapessa, saivat ne nyt kavereita vierelleen. 

"Kokeilutaimet" ovat nämä kolme suurinta isossa yhteiruukussa

Koska kaikki taimet olivat myöskin säilyneet väliaikaisviritelmistä huolimatta hengissä, vein kymmenen taimea ystävälleni; minulle ei millään mahtuisi nämä kaikki. Edelleen itselleni jäi taimia loppujen lopuksi 18 kappaletta, koska löysin yhdestä kukkamaasta vielä kaksi myöhäisherännyttä uutta taimea. Taimista seitsemän on kukkamaissa (tai niistä kaksi kasvimaassa) ja loput 11 on uudessa väliaikaispaikassa. Ei tämäkään määrä kyllä helposti minulla mihinkään mahdu mutta katsotaan. 

Ystäväni oli eilen istuttanut nämä taimet ja kehui, että juuristo oli hyvässä kunnossa eikä vielä ollenkaan liian ahtaasti ruukussa. Tämä oli mukava kuulla, koska on meinannut iskeä hieman aikataulustressi kun näiden sijoituspaikka ei valmistu. Nyt se alkava stressi hävisi. 

Lahja ystävälle :)

Kasvimaakuvakin täytyy laittaa, jossa kaikki ovat jatkaneet hyvin kasvuaan. Missähän vaiheessa sitä voisi napata ensimmäisiä sipuleita ylös maasta? Kai niitä hieman pienempänäkin voisi jo aloittaa syömään, sillä jos jätän kaikki syksylle, tulee säilytysongelmia. Maa-artisokkakin on kasvanut tosi hyvin ja jännittääkin kuinka korkeaksi se mahtaa vartensa kasvattaa. Olen nähnyt kuvia, jossa varret ovat pidempiä kuin aikuinen mies ja sen jälkeen näyttää tässä kyllä hassulta. 

Ja pieni marjapäivityskin eli tavalliset mustikat ovat alkaneet kypsymään ja niitähän on mättäinä tuolla mm. kasvimaankin vierellä. Ihan hyvä määrä tulossa ja suurehkojakin ovat. Ajattelin ensimmäistä kertaa eläissäni keräillä niitä jonkin verran pakkaseen. 

Kasvimaan vierailijat ja perunanvarsivaras

Kasvimaahan oli ilmestynyt vieraita; nimittäin perunanvarsia sipuleiden ja porkkanoiden keskelle. Oli ilmiselvästi jäänyt edelleen perunamaan vanhaan multaan pikkuisia salamatkustajia, jotka päättivät ryhtyä kasvamaan. Vaan kasvu loppui lyhyeen, koska tilasyistä nappasin nämä vierailijat pois. 

Sipuleiden naapuri

Porkkanoiden naapuri

Ja kuten tuosta ylemmästä kuvasta näkee, ovat porkkanansiemenet lähteneet itämään. Kuvista taitaa tosin myös näkyä se, että niitä siemeniä minulla humpsahteli ihan liikaa eli harvennuspuuhia on myöhemmin tiedossa varmaan aika paljon. 

Porkkanarivi

Tässä kuvassa näkyy vielä vieraileva perunakin

Porkkanarivistöt pilkistävät hennosti kasvimaan vasemmassa reunassa

Minulla kävi pieni hupsis siemeniä laittaessa, sillä porkkanoiden lisäksi tuli laitettua ruohosipuliakin muka vapaaseen kulmaukseen. Sain kaveriltani maa-artisokkaa kasvatuskokeiluun ja väliaikaisesti "piilotin" ne kasvimaan nurkkaukseen, josta tarkoitukseni oli siirtää ne omaan tilavaan paikkaansa. Miten lie tuo siirtäminen on kokonaan jäänyt ja siihenhän minä sitten ruohosipulin siemenet laittelin maa-artisokkien päälle. Nyt ne taitavat sitten saada kasvaa sulassa sovussa tämän kesän, koska maa-artisokat ovat itäneet jo niin hyvin, etten niitä enää viitsi siirtää ja siellä seassahan sitten menisi myös hennosti itävä ruohosipulikin. Puolet ruohosipuleista sentään on ihan vapaassakin tilassa kasvamassa.

Pikkuisen on lyhyet nuo istutusvälitkin maa-artisokalla mutta meni jo

Hieman harmillisempaa oli huomata, että perunamaassa on käyty herkuttelemassa. Kahdesta rivistä on päädystä popsittu suurimmat osat parempiin suihin. Todistusaineistoksi oli jätetty multaan sorkkien painaumat, joten peura taitaapi olla syyllinen tähän varsivarkauteen. 

Muuten olen kovin tyytyväinen siihen kuinka paljon perunat (tai siis perunanvarret) ovat kasvaneet. Ja ne tuntuvat tällä hetkellä kasvavan ihan silmissä, sillä juhannusviikonlopun aikanakin varret kasvoivat selkeästi suuremmaksi (tätä en olisi ehkä muuten tajunnut huomata mutta olin ottanut valokuvia sekä torstaina että sunnuntaina  ja niistä kuvista sen eron hyvin huomasi). 

Toivottavasti peurat eivät käy syömässä ihan kaikkia varsia, jotta niitä pottusiakin saisi

Perunat ovat pinnalla

Kyllä se jälleen oli ilo huomata, että perunat olivat ilmestyneet mullan alta kurkistelemaan. Viime vuonna ilo oli tietysti ylimmillään, koska olivat ensimmäiset omat perunat ikinä mutta kyllä nytkin sitä tuli hihkuttua. 

Niin mielelläni olisin antanut lehtien kasvaa ja runsastua näiltä sijoiltaan mutta peittelin ne kuitenkin mullalla saadakseni penkit muotoiltua. Nyt kuluu taas kaksi viikkoa ennen kuin menen seuraavan kerran mökille, joten siellä varmasti on jo runsas kasvu silloin odottamassa. 

Nyt näyttää enemmän perunamaalta kun on penkit muotoiltuna

Sipulit ovat lähteneet myös hyvin kasvuun. Sipuleissa jotenkin tylsälle tuntuu se, että törkkäisee maahan jonkun toisen kasvattaman pikkusipulin ja se sitten vain paisuu isoksi. Perunoissa kuitenkin kun syntyy paljon ihan kokonaan uusia perunoita ja valkosipuleissakin siitä yhdestä kynnestä (toivottavasti) kasvaa yksi kokonainen valkosipuli eli periaatteessa monta uutta kynttä. Mutta kyllä näitä tavallisiakin sipuleita täytyi ainakin kokeilla ja luultavasti jonkinmoista määrää istutella vuosittain. 

Valkosipulit siellä sojottavat korkeimmilla varsilla ja tavalliset sipulit hieman matalempana. Muihin kohtiin olen laittanut porkkanansiemeniä, jotka eivät ole vielä itäneet. Myöskään ruohosipulin siemenille ei ole vielä tapahtunut mitään mutta en vielä odottanutkaan tapahtuvaksi. 

Törkkäsinpä maahan reunaan myös pari ruusupavun siementäkin. Jos lähtevät itämään, ohjaan köynnökset takana sojottavaan männyn runkoon. 

Istuttelin itseasiassa noita ruusupavun siemeniä avomaalle enemmänkin, koska haluaisin ruusupapua könnöskaareen kasvamaan. Köynnöskaaret vain lojuvat edelleen maassa, koska en ole ehtinyt kaivamaan niiden paikkoja. Näissä uusissa istutusalueissa on tyhjää tilaa muiden taimien välissä, joten laitoin ruusupapua niihin ja siirrän sieltä sitten oikealle sijainnille. Pussissa luki, että touko-kesäkuun vaihteessa olisi hyvä tehdä istutus suoraan avomaalle, joten nyt ne sitten ovat mullassa ja toivottavasti itävät; ja selviävät hyvin myöhemmin siirron paikasta toiseen. 

Kukintaa

No nyt sitten niitä kuvia, joista aika on vähän jo ajanut ohitse, koska kevät on matkannut kovaa vauhtia eteenpäin. Eiköhän se ala olemaan hiljalleen jo kesä. Ensimmäiset kuvat on otettu 3.5.2015, jolloin posliinihyasintit kukkivat ja myöhäisemmät kuvat 14.5.-17.5.2015. 

(huijasin, tämä olikin otettu jo 25.4.15)

Samaan kohtaan posliinihyasinttien kanssa istutin kirjopikarililjaa mutta näyttäisi hieman siltä, ettei kyllä mitään muuta nouse pintaan kuin nuo posliinihyasintit. Ja posliinihyasintitkin olivat kovin harvakseltaan mutta kyllähän ne kauniita silti olivat. Lueskelin netistä, että posliinihyasintin pitäisi kylväytyä aika tehokkaasti ympärilleen, joten jos antaisin niiden vain olla, ehkäpä ajan myötä olisikin tuuhea kukkaketo. 

Huhtikuun puolella pääsin ilahtumaan hyasinttienkin pinnalle ilmestymisestä ja toukokuun alkupuolella nappasin kuvan sen hetkisestä koosta. Parissa viikossa kasvua oli tapahtunut mukavasti mutta en olisi missään vaiheessa osannut odottaa, että tästä kuvasta kahden viikon päästä pääsinkin jo kuvaamaan hyasintit täydessä hehkussaan. 

3.5.15

17.5.15

Minähän haaveilin siitä, että kukkasipulialueella olisi kevään ajan hyvin runsas kukinta mutta ei nyt ihan ehkä sen näköinen tästä alueesta tullut. Eri kukkia täytyisi olla selkeästi enemmän, koska nyt osa kuihtuu aina jo pois ennen kuin toistet ovat ehtineet lähelle kukintaa. Luultavasti ainoastaan tulppaanikulmauksesta tulee aika hieno, koska sieltä nousee runsaasti kahta eriväristä tulppaania. Odotan viikonloppua, koska kuvittelisin tulppaanien siellä jo kukkivan. 

Kukkasipulialue 3.5.15

Ja pari viikkoa myöhemmin 17.5.15

Ahkera työntekijä töissä 17.5.15

Tulppaani Snow Crystal lupaili jo tulevaa kukintaa 17.5.15

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä ihan ruokaisampaakin sipuliasiaa. Kävin ostamassa istukassipuleita ja 16.5.15 laittelin ne maahan samaan aikaan perunoiden kanssa. Netistä luin, että 1/3 osa pitäisi jättää maan yläpuolelle ja tässä nyt melkein suurin osa meni tuonne maan alle mutta ei kai se nyt niin justiinsa ole. Nyt olen ehtinyt jo unohtamaan määrän mutta olisikohan se voinut olla jotakuinkin 25-30. Perunoiden kanssa lähti toinen kesä mutta sipuleiden kanssa ihan ensimmäinen kokeilu. 

"Valkoisia" ja kukkaisia sipulikuulumisia

Mökillä on tullut ahkeroitua puutarhan parissa mutta niitä kuulumisia ennen täytyy kertoilla sekä valko- että kukkasipulien kuulumisia. Maaliskuun lopulla esittelin pikkuruisen pintaan nousseen valkosipulin varren ja kylmien ilmojen vuoksi tuntui, että niiden kasvu pysähtyi seinään. Mutta nyt lämpö on saanut ne jälleen heräämään ja kokoa on tullut lähiaikoina ihan mukavasti lisää. 

Valkosipulit

Lumikelloja on nyt jo kukassa jonkin verran. Aika harvakseltaan nämä kuitenkin tällä hetkellä vielä ovat, vaikka sipuleita laitoin paljon. Toivottavasti kukinta-aika on sen verran pitkä, ettei alueet ole tällaisia harvoja vaan olisi runsaampaakin kukintaa jossakin vaiheessa. 

Lumikello

Tässä on pelkkiä lumikelloja ja näin harvalta vielä näyttää

Täältä löytyy lumikellojen lisäksi kaikkia muita ostamiani sipuleita:

Lumikello

Espanjansinililja

Tulppaani Black Parrot

Tulppaani Snow Crystal

Tarhahyasintti Jan Bos

Kirjopikarililja

Porslinihyacintti

Alennusmyynnistähän ostin tosiaan heräteostoksena porsliinihyacintin ja kirjopikarililjan sipuleita ja ne istutin aikaisemmin istutettujen kukkasipuleiden vierelle ja joitakin myös edustalle. Alla olevassa kuvassa taitaapi kurkistella posliinihyasintti. 

Istutin vain kolme hyasintin sipulia ja ilokseni olen saanut huomata, että kaikki kolme ovat nousemassa maasta esille. Tämän pitäisi olla upean hehkuva punainen ja en malttaisi odottaa miltä alue näyttää, kun hehkuvat hyasintit kukkivat valkoisten tulppaanien edustalla. 

Tarhahyasintti Jan Bos

Tulppaani Snow Crystal

Tulppaani Black Parrot

Espanjansinililjaakin istutin mutta nyt en kyllä yhtään ole varma, että mahdoinko laittaa ne Snow Crystal tulppaanien edustalle. Katsotaan mistä ne ilmestyvät vai ilmestyvätkö mistään.