Edes hieman loma-aurinko pilkistelee

Lähdin lumiselta pääkaupunkiseudulta lomailemaan mökillemme, jossa sentään hieman loma-aurinkokin pilkistelee (no en minä muutenkaan lomaani olisi pk-seudulla viettänyt). Välillä tosin sataa vettä ja hieman pienehköjä räntäkuurojakin on ripsautellut. Tälle lomalle minulla oli suunnitelmia uusien istutusalueiden raivauksien suhteen mutta saapi nähdä iskeekö laiskuus kylmyyden vuoksi ja tyydyn ihan vain putsailemaan vanhoja kasvivarsia keväisen kasvun tieltä. 

Ps. Kävin hieman sormella sorkkimassa multaa paikasta, johon istutin kuolanpionin. Ilokseni löysin sieltä mullan seasta kasvua ja nyt vain innolla odotan, että mahtaako jo tänä kesänä kukkia vai joutuuko kauniita kukkia vielä kauniimpine siemenkotineen odottelemaan kauankin. 

Lisää kasvun iloa

Viime viikonloppuna huomasin, että sipulimaastani pilkistää kolme pientä pintaan noussutta valkosipulin alkua. Onpas jännittävää nähdä, pääsenkö syksyllä oikeasti nostamaan maasta omia valkosipuleita. Alku ainakin näyttää hyvältä. 

Valkosipulien lisäksi löysin yhden pienen pintaan nouseen alun myös paikasta, johon olen istuttanut lumikelloja. En malta odottaa, että alkaapi pilkistelemään näitä alkuja enemmänkin. Ja varsinkaan en malta odottaa sitä, että näen miltä kukkasipulialueeni ylipäätään näyttävät sitten kun (toivottavasti) kaikki ovat runsaassa kasvussa. 

Kevät on alkanut

Voi mikä yllätys odottikaan viime viikonloppuna mökillä! Tallustelin pihalla ja katselin osittain sulaneita istutusalueita ja sieltähän pilkisteli pikkuruiset maksaruohon alut. Kyseessä on toinen niistä maksaruohoistani, joiden osalta pelkäsin, että kuukahtivat kokonaan. Nyt tarvitsee jännittää enää toisen osalta mutta toiveet nousivat kyllä korkealle, koska tämäkin selvisi hengissä. 

Yllä olevissa kuvissa uuteen kasvukauteen on ponnistamassa siis tämä korkeaksi kasvava luumun sävyinen maksaruoho. Tai vihertäviähän ne uudet kasvuvarret tässä ovat mutta ainakin viime syksynä tummuivat hiljalleen kohti luumun sävyä (ja ostettaessa oli kauttaaltaan luumun sävyinen).

Lumen ja jään alta oli paljastunut myös mehitähteni ja näyttävät olevan hyvissä voimin. Sekaansa mehitähdet ovat vain saaneet hieman sepeliä, koska ko. alueen päälle päätyi jonkin verran kolattua lunta. Ei muuta kuin sepeliä pois nyppimään kun seuraavan kerran mökille menen. Nyt en vielä nyppimistä aloittanut, koska ajattelin nyppiä koko alueen kerralla puhtaaksi kunhan loputkin jäät/lumet katoavat. 

 Toinen jään keskeltä pilkistelevä maksaruoho

Sen verran paljon lunta vielä viime viikonloppunakin oli, että ei näkynyt yhtäkään pintaan pompsahtanutta "sipulikukkaa". Tämä viikko on ollut niin aurinkoinen ja lämmin, että elättelen toivetta loppujen lumien katoamisesta ja kukkasipulienkin heräämisestä. Tulevana viikonloppuna en kuitenkaan itse ole menossa paikanpäälle tilannetta tarkastelemaan, joten joutuupi vielä reilun viikon odottelemaan jännityksessä. 

Mökin edustalla näkyy meidän uusin kulkupeli eli pikkumönkkäri