Yksi kituvasta kolmikosta pääsi korvaamaan alla olevasta kukkamaasta pois siirtämäni verikurjenpolvet. Täällä olen siis juoksennellut kasvit kottikärryissä. Verikurjenpolvet toki näyttivät kauniilta tuossa kukkiessaan mutta lehdistön kasvun vuoksi en tykännyt siitä kukkamaan reunuskasvina, joten verikurjenpolvi sai lähtöpassit. Ohotanmaruna kasvattaa tuuhean mättään, joten se on oikein omiaan tähän reunalle.
Täytyy myöntää, että en ihan kauheasti tykkää myöskään kahdesta värikkäästä kuunliljasta ja saa nähdä siirränkö ne jonakin kesänä tuosta kokonaan pois vai alanko tykkäämään niistä kun kasvavat runsaammaksi. Tänä kesänä tuskinpa niillä jaksan enää tehdä mitään uutta istutuspaikkaa, joten seuraavan talven vähintäänkin saavat vielä asustaa tuossa. Tästäkin muutoksesta täytyy olla ennen ja jälkeen -kuvat:
Ennen
Jälkeen
Heikosti kasvanut mätäs ei kuvassa ihan niin hyvin erotu kuin livenä katsottaessa mutta olen itse tyytyväinen muutokseen. Ohotanmaruna sopii tähän väritykseltäänkin hyvin, koska siinä on samaa kuin toisessa reunassa olevassa vihertävässä keijunkukassa sekä etualalla olevissa kuunliljoissa.
Kunhan etualalla olevat kuunliljat tuosta kasvattavat juurakoitaan, tulee siihen riittämään varmasti nykyisten viiden sijaan vain kaksi ja saan vietyä muut kuunliljat kaunistamaan jotakin muuta kohtaa puutarhassa. Tällä hetkellä on hyvä olla noin monta, jotta näyttää vehreämmältä.
Tulisipa ensi kesänä kasvua jo niin paljon, että tähän muodostuu kunnon korkeuserot
Aikaisemmin kirjoittelin myös siitä, kuinka toinen näistä jalokuunliljoista on kasvattanut itselleen mutanttivarren. Tämä mutantti näyttää olevan nyt ainoa, joka on ryhtynyt jopa kukkimaan.
Ja keijunkukat kun tuli mainittua, nappasin niistä lähempää kuvaa. Alkukesästä näytti siltä, että eivät kasva ihan niin tuuheana kuin olisi toivottavaa ja ajattelinkin, että taitaa niilläkin olla multaa liian vähän. Mutta päätin katsella kuinka käy ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että on sitkeä kasvi ja yrittää pärjäillä tässä kohtaa. Tähänkään en voi syvemmälle kaivaa monttua mutta tarvittaessa hieman voin korottaa, jos jossakin vaiheessa se tuntuu olevan tarpeen.
Yksi kasvukuva täytyi ottaa todella hyvin rehevöityneestä kukkamaastanikin. Ja siellä jälleen paistattelee päivää myös erittäin hyvin kasvanut ohotanmarunamätäs. Tai tässähän niitä on vierekkäin istutettuna kaksi ja ensi keväänä varmaan toisen siirrän muualle, koska yksi riittäisi täyttämään tämän kohdan hyvin. En tiennyt niiden kasvavan ihan näin runsaaksi mättääksi näin nopeasti sillä nämä kaksi ostin viime syksynä ihan puolikuolleen näköisenä alennusmyynnistä.
19.7.15 kuvattu
9.8.15 kuvattu; täytyykin mennä jälleen leikkelemään hopeatäpläpeippiä, jotta ei valtaa koko aluetta
Sulla on paljon lajeja siellä. Täytyy kokeilla itsekin tuota ohotanmarunaa ensi kesänä, jos jostain löydän. Se tuo kivan värieron vihreän joukkoon. Mulla ei ole keijunkukat menestyneet. Harmittaa, kun niissäkin on kiva lehtimuoto ja -väri.
VastaaPoistaTänä kesänä on aika runsain mitoin lisääntyny nämä lajit. Jännitys tulee olemaan ensi keväänä, että kuinkakohan ensimmäistä talveaan täällä viettävät mahtavat talvehtia. :) Toivottavasti löydät ohotanmarunaa ja se viihtyisi, koska se on tosiaan ihana. Välillä täytyy käydä hipeltämässäkin sitä, koska on niin pehmoinen ja väri on tosiaan kaunis vihreän seassa. Keijunkukissa värit ja lehdet ovat tosiaan kauniit ja niitä houkuttaa kokeilla hankkia jossakin vaiheessa lisää kunhan vaan uusia paikkoja saan aikaiseksi tehtyä.
Poista