keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Puutarhan uusi yllätysasukki

Vaan ei käsittääkseni mikään harvinainen sellainen. Mieheni huomasi koristepuskamaisen kasvin liiterien takana ja kyseltyäni sain arvelun, että kyseessä olisi terttuselja. Hajun johdosta tätä kuulemma kutsutaan mm. paskapihlajaksikin mutta annan sen kasvaa, koska ellei yhtään mitään muuta niin siitä saa ihania kevätkuvia ja uskoisin sen olevan edukseen kuvissa myöhemminkin. En ole tätä uskaltautunut kuitenkaan kysymään missään netin puutarharyhmässä vaan arvelu tuli äidiltäni. Tuntuu, että ainakin facebookin puutarharyhmissä helposti tulee aika tylyjä kommenteja, jos erehtyy kysymään nimitunnistusapua jollekin yleiselle kasville. Googlen kuvahaku oli kyllä aikalailla samaa mieltä äitini kanssa kunhan sain nimen mitä googlata. :) 


Vaan mitä käy kun ihastuu johonkin kuvauskohteeseen niin värin kuin ulkonäönkin puolesta? Siitä tulee räpsittyä kuvia kaikista mahdollisista suunnista ja vaikka periaatteessa pitäisi julkaistavaksi valita yksi paras, ei valintaa osaakaan tehdä ja tulee julkaistua samasta aiheesta miljoona kuvaa. 


Terttuselja (?) on päättänyt ilmestyä tosiaan liitereiden taakse ja naapurina kasvaa villivadelmaa; tainnut tulla jonkun linnun kakkelin mukana. En ollut ajatellut raivata vadelmia vaan jossakin vaiheessa hieman vain siistiä mutta nyt täytyy jonkin verran niitä sieltä raivatakin, jotta saa tämän kasvuympäristön omaa silmää miellyttäväksi. 


Vaan eipä tässä vielä ole kaikki kuvat tästä kevääseen heränneestä yllätyksestä. Kaksi jätin julkaisematta ja käytän niitä piristämään haastetta, jonka kysymyksiin olen melkein jo saanut vastaukset valmiiksi. 


tiistai 21. huhtikuuta 2015

"Valkoisia" ja kukkaisia sipulikuulumisia

Mökillä on tullut ahkeroitua puutarhan parissa mutta niitä kuulumisia ennen täytyy kertoilla sekä valko- että kukkasipulien kuulumisia. Maaliskuun lopulla esittelin pikkuruisen pintaan nousseen valkosipulin varren ja kylmien ilmojen vuoksi tuntui, että niiden kasvu pysähtyi seinään. Mutta nyt lämpö on saanut ne jälleen heräämään ja kokoa on tullut lähiaikoina ihan mukavasti lisää. 

Valkosipulit

Lumikelloja on nyt jo kukassa jonkin verran. Aika harvakseltaan nämä kuitenkin tällä hetkellä vielä ovat, vaikka sipuleita laitoin paljon. Toivottavasti kukinta-aika on sen verran pitkä, ettei alueet ole tällaisia harvoja vaan olisi runsaampaakin kukintaa jossakin vaiheessa. 

Lumikello

Tässä on pelkkiä lumikelloja ja näin harvalta vielä näyttää

Täältä löytyy lumikellojen lisäksi kaikkia muita ostamiani sipuleita:
Lumikello
Espanjansinililja
Tulppaani Black Parrot
Tulppaani Snow Crystal
Tarhahyasintti Jan Bos
Kirjopikarililja
Porslinihyacintti

Alennusmyynnistähän ostin tosiaan heräteostoksena porsliinihyacintin ja kirjopikarililjan sipuleita ja ne istutin aikaisemmin istutettujen kukkasipuleiden vierelle ja joitakin myös edustalle. Alla olevassa kuvassa taitaapi kurkistella posliinihyasintti. 


Istutin vain kolme hyasintin sipulia ja ilokseni olen saanut huomata, että kaikki kolme ovat nousemassa maasta esille. Tämän pitäisi olla upean hehkuva punainen ja en malttaisi odottaa miltä alue näyttää, kun hehkuvat hyasintit kukkivat valkoisten tulppaanien edustalla. 

Tarhahyasintti Jan Bos

Tulppaani Snow Crystal

Tulppaani Black Parrot

Espanjansinililjaakin istutin mutta nyt en kyllä yhtään ole varma, että mahdoinko laittaa ne Snow Crystal tulppaanien edustalle. Katsotaan mistä ne ilmestyvät vai ilmestyvätkö mistään. 

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Edes hieman loma-aurinko pilkistelee

Lähdin lumiselta pääkaupunkiseudulta lomailemaan mökillemme, jossa sentään hieman loma-aurinkokin pilkistelee (no en minä muutenkaan lomaani olisi pk-seudulla viettänyt). Välillä tosin sataa vettä ja hieman pienehköjä räntäkuurojakin on ripsautellut. Tälle lomalle minulla oli suunnitelmia uusien istutusalueiden raivauksien suhteen mutta saapi nähdä iskeekö laiskuus kylmyyden vuoksi ja tyydyn ihan vain putsailemaan vanhoja kasvivarsia keväisen kasvun tieltä. 


Ps. Kävin hieman sormella sorkkimassa multaa paikasta, johon istutin kuolanpionin. Ilokseni löysin sieltä mullan seasta kasvua ja nyt vain innolla odotan, että mahtaako jo tänä kesänä kukkia vai joutuuko kauniita kukkia vielä kauniimpine siemenkotineen odottelemaan kauankin. 

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Lisää kasvun iloa

Viime viikonloppuna huomasin, että sipulimaastani pilkistää kolme pientä pintaan noussutta valkosipulin alkua. Onpas jännittävää nähdä, pääsenkö syksyllä oikeasti nostamaan maasta omia valkosipuleita. Alku ainakin näyttää hyvältä. 


Valkosipulien lisäksi löysin yhden pienen pintaan nouseen alun myös paikasta, johon olen istuttanut lumikelloja. En malta odottaa, että alkaapi pilkistelemään näitä alkuja enemmänkin. Ja varsinkaan en malta odottaa sitä, että näen miltä kukkasipulialueeni ylipäätään näyttävät sitten kun (toivottavasti) kaikki ovat runsaassa kasvussa. 


torstai 12. maaliskuuta 2015

Kevät on alkanut

Voi mikä yllätys odottikaan viime viikonloppuna mökillä! Tallustelin pihalla ja katselin osittain sulaneita istutusalueita ja sieltähän pilkisteli pikkuruiset maksaruohon alut. Kyseessä on toinen niistä maksaruohoistani, joiden osalta pelkäsin, että kuukahtivat kokonaan. Nyt tarvitsee jännittää enää toisen osalta mutta toiveet nousivat kyllä korkealle, koska tämäkin selvisi hengissä. 




Yllä olevissa kuvissa uuteen kasvukauteen on ponnistamassa siis tämä korkeaksi kasvava luumun sävyinen maksaruoho. Tai vihertäviähän ne uudet kasvuvarret tässä ovat mutta ainakin viime syksynä tummuivat hiljalleen kohti luumun sävyä (ja ostettaessa oli kauttaaltaan luumun sävyinen).



Lumen ja jään alta oli paljastunut myös mehitähteni ja näyttävät olevan hyvissä voimin. Sekaansa mehitähdet ovat vain saaneet hieman sepeliä, koska ko. alueen päälle päätyi jonkin verran kolattua lunta. Ei muuta kuin sepeliä pois nyppimään kun seuraavan kerran mökille menen. Nyt en vielä nyppimistä aloittanut, koska ajattelin nyppiä koko alueen kerralla puhtaaksi kunhan loputkin jäät/lumet katoavat. 




 Toinen jään keskeltä pilkistelevä maksaruoho

Sen verran paljon lunta vielä viime viikonloppunakin oli, että ei näkynyt yhtäkään pintaan pompsahtanutta "sipulikukkaa". Tämä viikko on ollut niin aurinkoinen ja lämmin, että elättelen toivetta loppujen lumien katoamisesta ja kukkasipulienkin heräämisestä. Tulevana viikonloppuna en kuitenkaan itse ole menossa paikanpäälle tilannetta tarkastelemaan, joten joutuupi vielä reilun viikon odottelemaan jännityksessä. 



Mökin edustalla näkyy meidän uusin kulkupeli eli pikkumönkkäri

perjantai 27. helmikuuta 2015

Ensi kesän kasvatushaaveita/-mietteitä

Viime kesä oli ensimmäinen elämässäni kun kasvatin itse syötävää eli perunoita. Koska perunoiden kasvatus liian myöhäisestä istutusajasta huolimatta oli menestys, kasvaa nälkä syödessä ja en tiedä kokeilisinko kaikkea haluamaani jo heti ensi kesänä vai lisäilisinkö pikku hiljaa kasvatusprojektejani sitä mukaa kun kehityn "hyötypuutarhurina". 


Valkosipulien kasvatuskokeilu tuli päätettyä jo syksyllä ja kynnet laittelin maahan saamaan kylmäkäsittelyn talven aikana, minkä tarpeesta olin netistä lueskellut. Lisäksi ajatuksenani on laittaa samaan istutusalueeseen kasvamaan ruokasipulia ja ruohosipulia. 

Ja tulihan viime kesänä istutettua tietysti kaksi omenapuutakin, kaksi pensasmustikkaa, karviaspensas ja punaherukkapensas. Marjoista puheenollen, vadelmaahan meillä kasvaa runsaasti ns. villinä ja olen välillä mietiskellyt, että saisiko pusikoituneet vadelmakasvustot omaan hallintaansa, jos ryhtyisi poistamaan aina edellisenä vuonna marjoja antaneet varret ja tekisi hieman kulkureittejä "pusikon" sekaan. 

No minkälaisia muita kasvatushaaveita tässä on ilmaantunut: 
  • Pieni porkkanamaa olisi ihana, vaikka en itse porkkanoista välitäkään. Mutta itse kasvatetuille porkkanoille löytyy kyllä varmasti aina ottajia ja porkkanoiden naatit voin taas hyödyntää kilpikonnilleni ruoaksi. 
  • Viinirypäleitä haluaisin kokeilla kasvattaa, vaikka en itseasiassa niistäkään tykkää. Mutta mies tykkää ja minusta köynnökset olisivat valtavan kauniita. 
  • Mansikoita haluaisin myös yrittää kasvattaa ja niitä tykkään syödä itsekin. 
  • Tomaattien kasvatus onnistuessaan olisi hyödyllistä omaa käyttöä ajatellen, koska tomaatit ovat hyviä ja kylläpäs oranssit kypsyneet tomaatit olisivat niin kauniita kuvata ja katsellakin; ja miksei raakileetkin.
  • Eilen lueskelin kuinka joku on onnistunut kasvattamaan avomaalla kohopenkissä vesimeloneita. No mutta sellaisessa minäkin haluaisin onnistua. 

En nyt äkkiseltään muista, että tulikohan tässä nyt kaikki mitä tällä hetkellä päässä on pyöriskellyt hyötykasvatuksen osalta mutta kyllä tuossakin jo puuhaa piisaisi yllin kyllin, mikäli kaikkea kokeilisi ensi kesänä. Välillä mielessä on pyörinyt kasvihuoneenkin rakentaminen mutta toisaalta kasvihuone voi olla ongelmallinen mökillä, jossa ei pysty kuitenkaan huolehtimaan jatkuvasti kastelusta.

Pää on täynnä kaikenlaisia muitakin suunnitelmia puutarhan suhteen mutta kesä vasta näyttää mitä kaikkea tapahtuu ja valmistuu. Työstän asioita kuitenkin aina niin, että teen kun tekeminen tuntuu mukavalta ja kivalta, koska puutarha ei joka tapauksessa ole koskaan valmis. Starttaus tähän kesään on viimeistään toivottavasti huhtikuun alussa, jolloin olen viikon lomalla mökkipuutarhani parissa. 

Ellen sitten innostu aloittelemaan siemenistä esikasvatuspuuhia jo kotosalla... Sellainenkin houkuttaisi kokeilla. 


maanantai 9. helmikuuta 2015

Puutarha-aiheinen haaste

Sain puutarha-aiheisen haasteen Annilta Hämäläisen puutarhablogista, kiitos! Tämäpä olikin oikein mukava juttu näin vähäaiheisen talvibloggailuni keskelle. Tykkään niin kovasti kuvista, joten päätin koristella vastaukseni vanhoilla kuvilla. Osa on kuvattu Gran Canarialta ja osan Kreetalta. 


1. Minkä kokoinen puutarha sinulla on?

Periaatteessa puolen hehtaarin puutarha, josta ainakin puolet on ihan vain metsää. Eli voisi ennemmin sanoa, että puolen hehtaarin metsä, jonka keskelle on rakennettu mökki ja mökin ympärillä kasvaa ja laajenee pikku hiljaa ensimmäinen oma puutarhani. Yritän pitää puutarhan ns. järkevissä mitoissa, jotta siitä ei tule liian työläs hoitaa, koska puutarha tosiaan sijaitsee mökillä. Mutta toisaalta järkevillä kasvivalinnoilla puutarhaa pystyy laajentamaan nykyisestä ihan reippahasti ilman, että pääsee katastrofia tapahtumaan, jos kesällä tulee vaikkapa parin-kolmen viikon tauko mökille menemisessä. Tai ainakin voin yrittää tavoitella katastrofivapaata puutarhaa. 


2. Kuvaile viidellä sanalla unelmiesi puutarhaa.

Unelmieni puutarhasta löytyy:
Luonnollisuutta, epäsymmetrisyyttä, luonnonkivetystä, korkeuseroja, runsautta.


3. Nimeä mielestäsi parhain kevät- ja syyskukkija. Miksi juuri ne?

Tämä kysymys on minulle itseasiassa erittäin hankala. Olen ostellut kasveja puutarhaani perehtymättä kauhean hyvin kukinta-aikoihin. Minulle ei välttämättä tärkeintä ole se, että kasvissa on kauniit kukat vaan olen saattanut ihastua lehtiin tai kasvin kasvutapaan (esimerkiksi muodostaa tuuheaa mätäsmäistä kasvualuetta kuten Ohotanmaruna), jolloin kukinta-aika on merkityksettömämpi. Tosin, joidenkin kasvien kohdalla kukinnan paljastuminen on saanut ihastumaan kasviin entistä enemmän. 

Mutta sanotaanpa parhaaksi syyskukkijaksi kasvi, jota omassa puutarhassani ei vielä ole eli sinipallo-ohdake. Olen istuttanut sitä lapsena vanhempieni pihalle ja tuolloin ihastuin kasviin heti nähdessäni sen puutarhamyymälässä. Lehtimätäs itsessäänkin on kaunis mutta kukkiessaan kasvi näyttää upealta. Puutarhani huutaa istuttamaan sinipallo-ohdaketta tulevana kesänä. Ehkä ihastukseni sinipallo-ohdakkeeseen aiheutti sen, että ihastuin ensisilmäyksellä myös ruskoakeenaan: kaunislehtinen matala erilaisessa värimaailmassa pallomaisesti kukkiva ihanuus. 

Kevätkukkijan sijaan valikoin enemmän ehkä alkukesän kukkijan. Kasvituntemukseni on vielä melko suppea, joten nappasin puutarhasta jo löytyvistä sammalleimun, jonka kukintaa odotan alkukesälle ihan hirmuisesti. Ehkäpä tulevana kesänä en pääse vielä siihen näyttävyyteen, joka mielessäni siintää muutaman vuoden päässä kunhan sammalleimut leviävät puutarhapuron ympäristössä. 


4. Lempi puusi? Kasvaako se puutarhassasi?

Lempipuuksi täytyy sanoa vaahtera tai kirsikkapuu. En taida osata valita näiden kahden väliltä, koska vaahterassa minua viehättää erityisen paljon kauniit lehdet ja upea syysväritys kun taas kirsikkapuussa ihan mielettömän kaunis kukinta. Valitettavasti kumpaakaan ei kasva puutarhassani; ainakaan vielä. :)


5. Miten puutarhassasi hoituu kastelu?

Olen tähän asti ollut sellainen hulda huoleton ja luontoäiti on saanut hoitaa kastelun puutarhassani. Ainoastaan heti istuttamisen jälkeen olen hieman paremmin huolehtinut kastelusta pääsääntöisesti ihan perinteisen kastelukannun avulla. Meillä on myös mahdollista vetää pitkällä letkulla vesi halutulle alueelle ja suihkutella siten mutta tämän hetken istutusten määrän osalta minusta olisi työläämpää levittää ja kerätä se letku kuin juoksennella hetki kastelukannu kourassa. 

Hetkinen, olenpas sittenkin erään kukan osalta hieman panostanutkin kasteluun; nimittäin kukonharjoille laitoin kuumimpina aikoina kaksi puolentoista litran limupulloa multaan ylösalaisin täynnä vettä. Tämänkin tajusin vasta kantapään kautta, sillä istuttamisen jälkeen kukonharjat meinasivat kuolla veden puutteeseen jo ensimmäisen viikon jälkeen. Onneksi ne virkosivat ja siitä lähtien huolehdin, että vettä riittää myös silloin kun en ole itse mökillä sitä tarjoamassa. 


Tällaiset kysymyksiä sisältävät haasteet ovat mukavia mutta päädyin olemaan haastamatta itse nyt suoraan ketään.