Tekoampiaispesät

Viime vuonna ampiaiset tekivät pesän terassimme oleskelualueelle katonrajaan niin, että pesä jäi kattolaudoituksen suojiin emmekä pystyneet sitä sieltä tuhoamaan. Periaatteessa niin kauan pesän olemassa olo ei älyttömästi haitannut kun ampiaiset ahkerasti työskentelivät pesässään mutta pesän hylkäämisen jälkeen alkoi oikea ampiaisvitsaus. 

Yhdyskunta oli kesän aikana tainnut kasvaa aika valtavaksi ja pesän hylkääminen tapahtui juuri kesälomamme alkupuolella. Äkäisiä kuumuudesta/janosta kärsiviä ampiaisia pyöri paljon piha-alueella ja se haittasi puutarhahommiani; jos ampiainen pääsee pistämään, pistokohta turpoaa minulla erittäin runsaasti. "Tuskissani" googlailin netistä kaikenlaisia vinkkejä ja löysin keskusteluita tekoampiaispesistä, joita päätin kokeilla seuraavana eli tänä kesänä. 

Makkariseinällä roikkuva tekopesä

Minun oli tarkoitus hankkia tekopesät todella hyvissä ajoin mutta loppujen lopuksi ne tuli hankittua vasta kun sekä huussiin että liiteriin alkoi rakentumaan ihan oikeat pesät. Nämä oikeat pesät tuhosin ja ripustelin tekopesiä: huussiin, molempiin liitereihin, terassialueelle 2kpl ja yhden mökin makkariseinustalle. Toivottavasti en ole liian myöhässä vaan nämä vielä tehoaisivat. 

Huusissa oleva tekopesä

Yllätyin tekopesiä ostaessani, että nämä olivatkin aika isoja. Mutta toisaalta taitavat kokoluokaltaan vastata suurehkon yhdyskunnan pesää, joten suuri koko varmaan parantaa tehokkuutta. Moni tuntuu tekevän itse näitä tekopesiä virkkaamalla, sukista, suodatinpusseista, yms. mutta itse päätin olla laiska ja ostaa ihan valmiita. Sisälle laitoin ylimääräisenä lojuvaa lasivillaa. 

Terassin kapeammalla puolella roikkuva

Vaikka tänä kesänä ei uusia pesiä tulisikaan, en taida ihan heti luottaa siihen, että se on näiden tekopesien ansiota. Mutta jos seuraavanakaan kesänä ei pesiä tule, silloin alan uskomaan näiden tehoon. Onneksi nämä ovat ihan hauskannäköisiä, joten niiden roikkuminen näkösällä ei haittaa. 

Terassin oleskelualueen tekopesä

Pioni ja kaunis metsätähti

Metsätähdet ovat erittäin kauniita ja niitä kasvaa useassa kohtaa mökillämme. Tavallaanhan nämäkin ovat rikkaruohoksi luettavissa, koska en ole niitä piha-alueellemme tarkoituksella istuttanut mutta kaikki kaunis saa kasvaa ja metsätähdet ovat enemmän kuin tervetulleita. 

Pioni oli runsastunut sitten viime näkemän mutta oli edelleen melko matala verrattuna viime kesäiseen muuttohetken varsien korkeuteen. Siispä oletinkin pionin edelleen kasvavan korkeutta reippaasti mutta korkeimmassa varressa tönöttikin yllätyksekseni nuppu; ja tietysti ne muurahaisetkin, joihin totuin jo lapsena kun minulla oli isoäidiltäni tuotu pioni vanhempien pihassa kasvamassa. 

Tämä taitaa jäädä aika matalaksi tälle kesälle mutta jos nyt heti ensimmäisenä kesänä muuton jälkeen kukkii, niin jääkööt matalaksi. 

Minua on edelleen mietityttänyt myös tuo sammalleimujen istuttaminen tuohon pionien ympärille. Olisi erittäin kurjaa, mikäli onnistuisin kasvi-istutuksillani haittaamaan pionin hyvinvointia mutta toisaalta kaipaisin kaunista tähän alueelle kevääksi. Ystäväni kanssa keskustellessa tuli yhtäkkiä mieleeni, että jospa istuttaisinkin tähän sammalleimujen sijaan patjarikkoa. No, nyt on tilattu Kodin kukilta netistä yhdeksän taimea patjarikkoa; muuallekin puutarhassa sitä nimittäin täytyy laittaa lisää. 

Perunat ovat pinnalla

Kyllä se jälleen oli ilo huomata, että perunat olivat ilmestyneet mullan alta kurkistelemaan. Viime vuonna ilo oli tietysti ylimmillään, koska olivat ensimmäiset omat perunat ikinä mutta kyllä nytkin sitä tuli hihkuttua. 

Niin mielelläni olisin antanut lehtien kasvaa ja runsastua näiltä sijoiltaan mutta peittelin ne kuitenkin mullalla saadakseni penkit muotoiltua. Nyt kuluu taas kaksi viikkoa ennen kuin menen seuraavan kerran mökille, joten siellä varmasti on jo runsas kasvu silloin odottamassa. 

Nyt näyttää enemmän perunamaalta kun on penkit muotoiltuna

Sipulit ovat lähteneet myös hyvin kasvuun. Sipuleissa jotenkin tylsälle tuntuu se, että törkkäisee maahan jonkun toisen kasvattaman pikkusipulin ja se sitten vain paisuu isoksi. Perunoissa kuitenkin kun syntyy paljon ihan kokonaan uusia perunoita ja valkosipuleissakin siitä yhdestä kynnestä (toivottavasti) kasvaa yksi kokonainen valkosipuli eli periaatteessa monta uutta kynttä. Mutta kyllä näitä tavallisiakin sipuleita täytyi ainakin kokeilla ja luultavasti jonkinmoista määrää istutella vuosittain. 

Valkosipulit siellä sojottavat korkeimmilla varsilla ja tavalliset sipulit hieman matalempana. Muihin kohtiin olen laittanut porkkanansiemeniä, jotka eivät ole vielä itäneet. Myöskään ruohosipulin siemenille ei ole vielä tapahtunut mitään mutta en vielä odottanutkaan tapahtuvaksi. 

Törkkäsinpä maahan reunaan myös pari ruusupavun siementäkin. Jos lähtevät itämään, ohjaan köynnökset takana sojottavaan männyn runkoon. 

Istuttelin itseasiassa noita ruusupavun siemeniä avomaalle enemmänkin, koska haluaisin ruusupapua könnöskaareen kasvamaan. Köynnöskaaret vain lojuvat edelleen maassa, koska en ole ehtinyt kaivamaan niiden paikkoja. Näissä uusissa istutusalueissa on tyhjää tilaa muiden taimien välissä, joten laitoin ruusupapua niihin ja siirrän sieltä sitten oikealle sijainnille. Pussissa luki, että touko-kesäkuun vaihteessa olisi hyvä tehdä istutus suoraan avomaalle, joten nyt ne sitten ovat mullassa ja toivottavasti itävät; ja selviävät hyvin myöhemmin siirron paikasta toiseen. 

Toinenkin uusi istutusalue

Viime kesänä kulutin useita tunteja mökin "keskipihan" parissa saaden sen jo aika hyvään valmiuteen. Suuren punertavan kiven vierellä kasvoi kuitenkin suuri mänty, joka oli tarkoitus tänä vuonna kaataa, joten sen edusta täytyi aikaisemmin jättää vielä vapaaksi. Mänty kaadettiin alkukeväästä ja nyt kannon vierellä on uusi istutusalue. 

Viime viikonloppuna istuttelin uudelle alueelle jaloangervoa, pikkutöyhtöangervoa, ohotanmarunaa sekä sitruuna-ajuruohoa. Kaksi jälkimmäistä siirsin pihan toisesta istututusalueesta tähän uuteen kohtaan. Vapaata tilaa jäi vielä ja tänä viikonloppuna olen nekin täyttänyt mutta siitä ottelen kuvat myöhemmin; suurin osa istutetuista kasveista tuli nimittäin juurakkona, joten eipä tämä kohta vielä juuri tämän kummemmalta näytä.

Yllä kuva miltä keskipiha kauempaa tällä hetkellä näyttää. Tai oikeastaan ylempää, sillä otin tämän kuvan seisoessani kiven päällä. Ei taida jäädä epäselväksi tätä kuvaa katsoessa, että tykkään kivistä todella paljon. Laattakivien välissä virtaa meidän pikkuinen puro. 

Laattakivethän sain vanhemmiltani ja ne on aseteltu tähän sillä ajatuksella, että matalat maanpeittokasvit saisivat levitä melko runsaasti tässä alueella mutta silti säilyy kohdat, joita pitkin voin kulkea huoltamassa tätä aluetta. Ja kyllähän laattakivet muodostavat tavallaan mukavat polut tuohon alueelle. 

Yllä lähempää kuva puron yläaltaasta, johon pumppaamme puropumpulla veden ja sieltä se saa lähteä lorisemaan alas. Kanervien sekaan istutin viime vuonna mm. sammalleimua ja ne ovat lähteneet nyt jo leviämään aika mukavasti. Alla puroalue vielä toisesta suunnasta. 

Puro laskee altaaseen, jonka kivetän loppuun tänä kesänä. Aikaisemmin altaan ympärillä on ollut verkkoseinät sekä katto, koska punakorvakilpikonnamme vietti siellä kesälomat. Mutta menetimme kilpikonnamme viime kesänä, joten nyt aidat on otettu pois ja altaan voi kivettää loppuun. Kivetys olisi vienyt aika paljon uimatilaa pois altaasta, joten sen vuoksi en aiemmin ole sitä kivettänyt. Altaan taustalla on maakilpikonniemme kesätarhat, joista toinen odottaa kattoremonttia, ennen kuin siellä voi jälleen turvallisesti asustella. 

On tämä alue hieman muuttunut; alapuolella kuva vuodelta 2013. 

Ihan pelkkää kivetystä tähän altaaseen ja ympärille ei tule vaan kyllä kasvejakin istutan jonkin verran, koska silloin kokonaisuus näyttää mielestäni kivemmalta. Valkoalpia tähän ainakin haluan. 

Yllä ja alla olevista kuvista näkee tasoeroa mökin ja parkkipaikan/liitereiden välillä; mökin katon kulma näkyy kummassakin kuvassa. Alla olevassa kuvassa näkyy myös istutusalue, josta siirsin ohotanmarunat ja sitruuna-ajuruohot uuteen alueeseen. 

Ohotanmarunoiden ja sitruuna-ajuruohojen tilalle istutin loput jaloangervot. En ole varma onko niiden taso lopullinen vai korotanko tätä vielä kivien avulla korkeammaksi mutta toistaiseksi saavat olla näin. Etualalla kasvaa valkomaksaruohoja ja oregoninmaksaruohoa ja ne saavat myöhemmin siirtyä johonkin muualle ja tähän tulee jotakin runsaampaa tilalle (ainakin näillä näkymin). 

Alla kuva viime vuodelta siitä miltä istutusalue näytti ennen pikkumuutoksia. 

Mies on kasannut luonnonkivistä pienen muurin, jotta lipputangon ympäriltä saadaan maata korotettua niin, ettei maan korottaminen haittaa tai edellytä muutoksia jo valmiisiin kohtiin tässä pihan keskiosassa. Kivimuurista tuli mielestäni todella kiva ja sujautinkin sinne hieman kivikkokasveja kasvamaan. 

Täytyy harrastaa lisäksi taas näitä ennen - välivaihe - jälkeen kuvasarjoja uuden istutusalueen osalta. En ole alunperin tajunnut ottaa kuvaa ihan täysin todellisesta ennen tilanteesta, sillä tähän "ennen" kuvaan on ehditty jo raahaamaan kaksi isoa kiveä. 

Ja koska tässä kuvia on jo tuhottoman paljon, laitetaan muutama vielä. Alla olevassa kuvassa näkyy hyvässä kasvussa oleva tuoksumatara, jonka viime vuonna istutin. Tämä käsittääkseni on enemmän puolivarjoisten paikkojen kasvi mutta meillä se sijaitsee hyvin aurinkoisella paikalla ja hyvin ainakin toistaiseksi näyttää viihtyvän. Tuoksumataran taustalla on väliaikaissijoituksessa neljä mantsuriankärhöä, jotka odottavat puutarhakaariviritelmän valmistumista. 

Ihan viimeisenä kuva ensimmäisestä istutusalueestani, joka pääsee tänä kesänä jo remonttiin. Yksi remontin syy on se, että tämä jäi ympärillä olevan sepelin lisäämisen jälkeen hieman montulle eli korotusta täytyy tehdä. Lisäksi en taida jaksaa odottaa, että havuista kasvaa runsaat "puskat", joten vaihdan havujen tilalle jotakin muuta, josta saan runsautta ja kasvien korkeuseroa nopeammin. 

Oravanmarjaa on ilmestynyt tähän runsain mitoin. Tai oikeastaan palannut sillä ennen kuin tähän kaivelin istutukset, tässä taisi muistaakseni oravanmarjaa kasvaa runsaasti. En ole nyppinyt niitä pois, koska ovat mielestäni kauniita. 

Oravanmarjan lisäksi mustikkaa kasvaa tässä lähellä ja sitäkään en aio repiä missään vaiheessa pois. Luontaiset kasvit yhdessä itse istuttamien kanssa kelpaavat enemmän kuin hyvin omaan makuuni. 

Hidas pioni ja vesitimantteja

Nämäkin kuvat on otettu 31.5.15. Osalla ihmisistä kuolanpioni kukkii jo kovaa tahtia ja minulla kasvaa kuin täi tervassa. Onneksi nyt sentään jo kasvaa kun edellisellä kerralla näytti siltä, ettei lähde ollenkaan suurempi juurakko kasvamaan. Saa nähdä kukkiiko pioni tänä vuonna vai joudunko odottelemaan kukintaa myöhemmille kesille. 

Kirjoitin edellisessä julkaisussa, että istutin lisää sammalleimua ja sijainniksi itse asiassa ainakin toistaiseksi valikoin pionipaikkojen reunukset. Olen yrittänyt netistä googlailla kasvivaihtoehtoja pioneita ympäröimään ja jäin käsitykseen, että sammalleimu ei haittaisi pionin kasvua. Tarkoitus olisi ihan juurakon ympäristö pitää "vapaana" eli vain reuna-alueilla saisi sammalleimu kasvaa. Halusin muutakin kasvia istuttaa, koska ne tuovat keväällä kauneutta muuten niin tylsänä pilkottavaan multaan. 

Vasemmalla pienempi juurakko ja oikealla isompi. 

Aika matalalta vielä näyttää; pienemmän juurakon kasvu on jo korkeampaa mutta varret tietysti ohuemmat

Vesitimantit löytyivät viime perjantaina maksaruohosta. Ilmeisesti mökillä oli satanut runsaasti vettä hieman ennen saapumistamme ja tämä maksaruoho päätti koristella veden avulla itseään. No minähän tietysti innostuin kamerani kanssa näistä vesitimanteista. Komeamaksaruoho Purple Emperor tämä ilmeisesti on ja lehdet tuosta muuttuvat kasvaessaan tumman luumun sävyiseksi. 

Viimeisimpänä kuva yllätyksestä, jonka mieheni minulle teki eli taiteili moottorisahalla nimeni klapiin. Ja tämän asettelin tietysti sellaiselle sijainnille, jossa se pihassamme kunnolla näkyy. Tykkään kovasti. 

Tulppaaneita ja hieman muutakin kukintaa

Viime viikonloppuna 29.5.-31.5. kuvattuja kuvia. Ennen kuin päästän tulppaanit valloilleen, koreilee kaikessa kauneudessaan tuore puutarhani asukas eli patjarikko. Patjarikossa yhdistyy ihana sammalmainen lehdistö ja upean väriset ja malliset kukat. Tätä asukasta haluan moneen paikkaan puutarhassani. Aika huomaamaton mutta sievä kukinta-ajan ulkopuolella ja kukkiessaan upea. 

Luulin tulppaanien olevan jo täydessä kukassa perjantaina mökille mennessä mutta eivät ollutkaan. Perjantaina kukat olivat vielä melko supussa mutta lähtivät sunnuntaita kohden aukeilemaan. En kuitenkaan päässyt vielä näkemään Black Parrot tulppaaneita täysin auenneena mutta upealta ne näyttivät näinkin. Intouduin kuvaamaan tulppaaneita niin paljon, että en osannut valita vain yhtä tai kahta kuvaa, joten niitä tulee nyt siis monta. 

Tulppaani Black Parrot

Tulppaanikokonaisuus näyttää omaan silmääni hyvältä mutta nyt on kaikki reunassa kasvaneet muut kukkaset jo lörpsähtäneet. Tähän voisi olla hyvä miettiä joitakin perennoita sekaan kasvamaan, jotta saisi rehevää ja kaunista koko kesäksi. Mutta tämä olikin ensimmäinen tutustumiseni kukkasipuleiden ihmeelliseen maailmaan.  

Perjantailta, jolloin Black Parrotit olivat vielä täysin supussa

Tulppaani Snow Crystal

Sunnuntaina olivat jo hieman paremmin aukeilleet mutta eivät kokonaan

Istutin useita kirjopikarililjan sipuleitakin mutta ne eivät nyt oikein olleet menestys; vain kaksi kukkaa nousi maasta. Toisaalta ehdin jo luulemaan, ettei yksikään nouse, joten kaksikin kukkasta olivat positiivinen yllätys.

Kirjopikarililja

Posliinihyasintti valmistelee siemeniään

Sammalleimusta pidän varpumaisen ulkonäön vuoksi, sillä se kukinta-ajan ulkopuolella sopii mielestäni erittäin hyvin metsän keskellä olevaan puutarhaamme. Ja kukkiessaan se on erittäin kaunis ja tuo monenlaista väriä ihasteltavaksi. Viime kesänä istuttelin ensimmäiset ja tänä kesänä olen jo istutellut lisää.