tiistai 5. heinäkuuta 2016

Puutarhakaariprojekti valmis (ja uusi puro aloitettu...)

Kuvattu 25.6.-3.7.2016

Vihdoin valmis! Nimittäin puutarhakaari. Viime kesänähän innolla aloitin kahden puutarhakaaren yhdistämisen toisiinsa rappausverkon avulla, jotta saan pienen kaaritunnelin. Intoa riitti kaarien kiinnittämiseen mutta kaaren paikoilleen asettaminen tuntui olevan todella tahmeaa ja tekemisen into oli aikalailla kadoksissa. Mutta kun oli kaarisysteemi tullut värkättyä, täytyi se laittaa paikoilleenkin. Tuota projektin alkupäätä pääsee katsomaan tunnisteen "Puutarhakaari" avulla: Klik

Kaaren paikoilleen saamisen ja istutusalueiden vääntämisen jälkeen kaari jäi kököttämään paikoilleen ilman, että siitä esimerkiksi kulki polkua laisinkaan läpi. Tässä nyt siis se pieni polkuprojekti, joka edellisen julkaisun sisiliskonkin pelotteli kiipeämään puuhun. Kaaren keskialue jäi myöskin viime kesänä ihan vain esiin kaivetulle hiekalle, jonka päälle hukattiin kahitiilimurskaa. Vaan tässä komeilee kaari kivikeskustoineen ja perunamaalle johtavine polkuineen! Olen niin tyytyväinen, joten kuvatulva tulossa. 


Ja mitä muuta olemme puuhastelleet? Hyötypuutarhan ympärille on laitettu köysiaita mutta köysi tosin loppui hieman kesken. Jonkin verran aitaa on siis vain yhdellä köydellä toistaiseksi kunnes rahapussi antaa luvan käydä ostamassa lisää köyttä. Köyden tarkoituksena olisi pitää peurat pois perunamaasta ja omenapuista. Harkinnassa on, että joskus vielä myös verkottaisi tuon aidan alaosan jänisten takia mutta saapi nähdä tuleeko tehtyä: a) jaksaako laittaa ja raaskiiko verkkoa ostaa b) näyttääkö verkotettuna enää kivalta.

Lisäksi alla olevassa kuvassa näkyy uusi puro, joka virtaa liitereiltä ihan mökin takanurkalle asti ja sieltä taas pumpulla vesi takaisin pieneen yläaltaaseen. Tämä puro on puoliskoni idea ja haave, mikä nyt saatiin toteutettua. Puron yli on tarkoitus tehdä pieni kaarisilta, jota pitkin pääsee puutarhakaaren alitse kulkevalle polulle. Hommaa riittää vielä puron somistamisessa mutta onhan tässä koko loppuelämä aikaa. 



Liitereiltä päin kuvattuna näyttääpi tällaiselta


Betonin kanssa olemme siis leikkineet. Tilasimme mökille toimitettuna kaksi 1000 kilon säkkiä betonia (S100) ja se hupeni puro- sekä puutarhakaariprojektiin. Puutarhakaaren keskiosa nimittäin imaisi myös melko paljon betonia ja lähikuvassa näyttääpi tältä:

Sama toteutus kuin lipputangon ympärillä eli kivet upottelin betonimössöön

Alla näkyvä polku johtaa tosiaan perunamaalle ja toin polun varteen viime kesänä tehdyt toiset betonisaappaat. Betonisaappaiden takana näkyy yksi mustikkapöheikkö, josta edellisessä julkaisussa ollut mustikkakuva on otettu. Nämä saappaat tavallaan muistuttavat myös siitä, että hyötypuutarhan alueella saappaat ovat oiva jalkine, koska kyyt viihtyvät siellä. Kyyt saavat asustaa meillä ihan rauhassa ja itse vain pyrimme katsomaan mihin astumme. 



Vierellä kukkii lehtosalvia; sulkaneilikat kuolivat




Aitatolppia tulemme vielä kiilaamaan mm. kivien avulla. Tolpille on tehty rautakangella kolo maahan, johon tolppa on isketty ja joitakin tolppia kivet ohjailivat hieman vinoon. 



Ja olenpa hankkinut pitkään haaveilemaani säleikkövilliviinäkin, jonka istutin samalle puolelle kaarta kuin missä lehtosalviat kukkivat. Lisäksi siirsin mantsuriankärhöt keskipihan kivikkopuutarhasta väliaikaispaikaltaan tähän kaaren vierelle: Yksi taimi samalle puolelle säleikkövilliviinin kanssa ja loput toiselle puolelle. Katsotaan miten yhdistelmä toimii. 


Siinä se villiviini lähtee tarttumaan ja kiipeilemään; oikealla näkyy kääpiövuorimänty


Alla olevissa kuvissa näkyy kuvat ennen polun tekemistä ja polun tekemisen jälkeen. Ensimmäisessä kuvassa keskikohdan betonikivetys on jo tehty.


Kyllähän siitä ihan erinäköinen tuli


Aherruskuva ilman ahertajaa

Loppuun vähän vielä muutoskuvia eli hyvään suuntaan ollaan menossa. Paljon toki riittää vielä tekemistä, vaikka pyrkinkin säilyttämään hyötypuutarhan puolella mahdollisimman paljon alkuperäistä metsänpohjaa.  






Viimeisissä muutoskuvissa näkyy kiviröykkiökulmaus, jossa seassa asuivat mehitähdet sekä kaksi maksaruohoa. Tähänhän haaveilin jo viime kesänä muutosta mutta en jaksanut tai ehtinyt tehdä. Toisaalta ihan hyvä, koska viime talvi tappoi suurimman osan mehitähdistä sekä toisen maksaruohonkin; onneksi violetti ihanuus sentään säilyi hengissä. Loput mehitähdet muuttivat väliaikaispaikkaan ja tähän kulmaukseen tulikin nyt sitten pieni allas.  

Alkuperäinen tekele näytti tältä ja nämä olivat myös ihan ensimmäiset istuttamisenikin

Sepelin lisäyksen jälkeen näkymä muuttui tällaiseksi

Sitten kaatuikin puut ja istutettuja havuja on ilmestynyt; maa on tässä aika kuiva eli ruskea kun puiden suoja puuttuu

Ja tämän hetken tilanne

Tällaista siis tapahtunut tässä hyötypuutarhan reuna-alueilla. Uuden puron ja köysiaidan väliin istutan vielä hieman havuja tuomaan ajan myötä korkeuseroa kunnolla kasvustoonkin. Puro tosiaan kaipaa somistusta; mahdollisesti kivetän sen kokonaan kuten ensimmäisenkin puron mutta katsotaan mikä on lopputulos. Varsinainen hyötypuutarhan alue onkin puuhamaa, jossa puuhastelen ja teen kun tulee ideoita eli sinne ei erityisiä suunnitelmia tällä hetkellä ole. 

9 kommenttia:

  1. Tästä rakentuu vähitellen omaperäinen piha. Kannatti väkertää kaarituki, vaikka aikaa otti. Nyt köynnökset pääsevät kunnolla kiipeämään sitä vasten.
    Hyötytarhan aitaaminen on varmasti järkevää, tai mehevät latvat katoaa herkuttelijoiden suihin. Olettepa olleet ahkeria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikeassa olet, nyt silmät saavat nauttia kun köynnökset saavat keskittyä kasvamaan. Ja sitä "taputtaa itseään olalle".

      Poista
    2. Niin ja kiitoksia. Puutarhaa kun katselee niin se näyttää kyllä ihan meiltä. :)

      Poista
  2. Onpa teillä projekteja ja jälkeä syntyy! Ilmeisesti kivimateriaalia löytyy paikan päältä ja se sopii hyvin ympäristöön. Aitaa kyllä tarvitaan, meillä myös on syytä estellä peurojen kulkua. Pihan pikkujänis saa napsia tilliä tai herneenvarsia - vähän. On se niin söpö, kun se pensaasta ampaisee esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivimateriaalia tosiaan löytyy paikan päältä eli aina kun vähänkin jostain kaivaa, on tuloksena keko uusia kiviä. Kaivaessa se on harmi mutta toisaalta suuri onni, koska rakastan kiviä. Voi, meillä kuvasin viime kesänä myös puutarhassa asustavaa suloista jänöjussia, joka kävi maistelemassa vähän kasvimaassani. Ovat suloisia vaikka kasvikato vähän kieltämättä harmittaakin.

      Poista
  3. On tuossa ollut työmaata, mutta hyvältä näyttää. Köynnöstuki sen kun paranee, kun kasvit kasvavat sitä vihertämään. Minullakin odottaa autotallissa 100 kg betonia sopivaa ajankohtaa. Kunhan on vähän aurinkoisempia säitä, niin hommat alkavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En malttaisi odottaa köynnösten kasvamista. Melkein tekisi mieli työstää lisääkin köynnöstäville kasveille paikkoja mutta ehkä sen jälkeen kun aika on kullannut kaariprojektin työmäärätuskan. Tsemppiä betonipuuhiin, se on hauskaa hommaa sopivissa määrin.

      Poista
  4. Hieno portti ja betonikiveys on todella hyvä idea. Ja purosta olen hieman kateellinen :) Ollaan alustavasti mietitty puroa pihallemme, mutta se ei ole päässyt vielä idean asteelta toteutukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Purosta voin sen verran "lohduttaa", että haihduttaa kyllä virratessaan tosi paljon vettä ja meillä meinaakin nyt kahden puron kanssa olla jopa hieman ongelmaa kaivoveden riittämisen kanssa. Puolisko alkoi toteuttamaan sadeveden keräykselle jonkinlaista allasta. :)

      Poista