Kolmas kerta toden sanoo

Kuvattu 6.5.-7.5.2017

Puutarhan hoitamisessa yksi parhaita asioita on, että koskaan ei tarvitse olla valmista; muutoksia voi tehdä juuri niin paljon kuin haluaa ja jaksaa. Tästä hyvä esimerkki on erittäin keskeisellä sijainnilla oleva kukkapenkki, jonka uusin nyt jo kolmannen kerran. Toinen uusiminen oli melko pieni mutta nyt kukkapenkki koki kunnon remontin. Vihdoin olen oikeasti tyytyväinen tätä kukkapenkkiä katsellessa, vaikka kaksi kolmasosaa on ilman kasveja. 

Alla kuva iloni aiheesta ja sen jälkeen heti kuva siitä minkälainen sama kohta oli alunperin juuri tehtynä. Ympärille on raahattu huomattavasti massiivisemmat kivet ja samalla multasyvyydenkin sain paremmaksi. 

Kukkapenkki nyt

Kukkapenkki aikoinaan 

Kukkapenkin toinen muodonmuutos ei ollut valtava eli tuolloin jaoin kivirivin avulla alueen ns. kolmeen. Lisäksi jossain vaiheessa kääpiövuorimänty vaihtui ystävältäni saatuun viiruhelpiin:

Ei tämä ruma näinkään ollut mutta en silti ollut tyytyväinen; sijaintiin nähden tuntui liian matalalta

Jos ei ole tyytyväinen, täytyy tehdä uusiksi niin kauan kunnes on. Olin jo aikoja sitten päättänyt, että tämän muokkaan, joten suuria kiviä tuli puskettua tämän vierelle jo viime vuoden puolella odottelemaan. Viime lauantaina päätin vihdoin ottaa tämän työn alle, joten ei muuta kuin loput kasvit pois, kivet pois ja mullan putsaaminen juurista. 

Tässä oli lähinnä enää viiruhelpi sekä maksaruohoja; jaloangervot siirsin jo syksyllä

Kivien sommittelua

Ja lopuksi selkä vääränä mullan kärräystä ja valmista tuli. Nyt tämä näyttää joka suunnasta sellaiselta, että nautin tämän katselemisesta. Viiruhelpit istutin takaisin samaan kohtaan missä ne olivatkin ja kaveriksi tilasin yhtä lähes mustaa sekä yhtä punaista heinäkasvia (ainakin, jos ovat kuten myyntikuvissa). Ajattelin katsoa miltä tämä näyttäisi "heinäpenkkinä". Ehkä reunoille jotakin maksaruohoja ja mahdollisesti kesäkukkia niin kauan kunnes heinät ovat vallanneet koko alueen.

Tilasin heinät kodin kukilta eli mustakäärmepartaa sekä hurmesilkkiheinä red baron. 

Koska tykkään tästä nyt joka suunnasta katsoen, niitä kuviakin tuli otettua joka suunnasta. Siispä kuvapläjäys kehiin kohdasta, joka taistelee nyt mielessäni lempikukkapenkin tittelistä. Mitä isommat kivet, sitä enemmän tykkään. 

Ja askelkivikin on aseteltu keskelle rikkisten kitkemisen helpottamiseksi

Sisääntulon molemmin puolin olevissa kukkapenkeissä on melko massiiviset kivet ympärillä. Nyt tämä sointuu mielestäni oikein hyvin niihinkin sekä istuu hyvin vieressä olevaan erittäin isoon harmaaseen kiveen. 

Parkkipaikan/sisääntulon suunnasta

Ja lipputangon suunnasta askel askeleelta lähemmäs

Kun kuvat ei mukamas riitä, viimeiseksi vielä videokurkkaus uusittuun kukkapenkkiin:

Tämän blogin nimi pitäisi varmaankin olla kivipuutarha. Tosin niin paljon olen kantapään kautta asioita opetellut, että kyllä sekin nimi hyvin sopii.