torstai 10. syyskuuta 2015

Pientä pihaprojektia jatkuu

Kuvattu 6.9.15

Otin perjantain 4.9.15 lomapäiväksi, koska oli luvattu niin hyvää säätä. Mikäpä mukavempi tapa viettää aurinkoista päivää mökillä kuin kärräillen multaa. Lauantaiksi oli alunperin luvattu pisarointia koko päiväksi mutta onneksi lauantainakaan ei tullut kuin yksi pieni sadekuuro ja muuten aurinko pilkisteli pilvipalleroiden välistä. Sain siis mielestäni todella hyvin etupihan kukkamaaprojektia etenemään.

Tilanne pe 4.9.15

Ja samasta suunnasta su 6.9.15

Kun olin aika loppupuolella reunakivetysten tekemisessä, harmittelin miehelle, että isoimmat kivet loppui ja täytyisi käydä raahaamassa niitä pihapiiristä lisää, jotta saa sopivan symmetrisen epäsymmetrisesti isoa ja pientä kiveä. Mies yllätti iloisesti ja kävi hakemassa minulle muutamat isommat kivet ja sain vain asetella ne tuonne ympärille. Muuten kivet ovatkin aikaisemmista kaivuista kasoihin jätettyjä kiviä, jotka ovat odotelleet omaa kotia puutarhassa. 

Tulevan liiterin paikalta kuvattuna näkymä on tällä hetkellä tämmöinen

"Tänä syksynä en hanki enää kasveja näihin vaan teen kaikki hankinnat ensi keväänä." Vaan kuinka sitten kävikään. Kuten alla olevasta kuvasta paremmin näkyy, on kasveja jo tupsahtanut kukkapenkkiin. 

25.8.15 kertoilin ihastuneeni kasveja googlaillessa Alppipiikkiputkeen ja päätin tuolloin käydä hakemassa puutarhamyymälästä loput jäljellä olevat taimet, jotta varmasti sitä saan. Hämmästyin tuolloin jäljellä olevan valikoiman monipuolisuutta, joten oli mentävä uudestaan paremmalla ajalla käymään. Hyvä syy oli lisäksi se, että siskolla oli tarve ostaa pari pensasta pihaansa. Myöhemmällä kerralla mukaan lähti:
  • Kultatyräkki, 3kpl
  • Ohotanmaruna, 2kpl (taas tätä lisää mutta tykkään tästä niin paljon)
  • Keijunkukka, 2kpl, eri lajikkeet mutta molemmat luumun sävyä
  • Tarha-alpi Alexander, 3kpl (kirjolehtinen versio perinteisestä tarha-alpista; kirjoalpinakin olen nähnyt kutsuttavan tätä)
  • Hiekkamaruna, 1kpl
  • Hopeamaruna, 1kpl

Yllä luetelluista istutin alla olevaan kaikki muut paitsi Hopeamarunan ja toisen ohotanmarunan. Minulle tuli pakkomielle saada violettia/luumun sävyä ja keltaista samaan kukkapenkkiin, joten kasvivalintoja olen tehnyt sillä periaatteella. Sekaan hieman hopeanhohtoa ja valkoista istutusta raikastamaan. Lähikuvat näistä kasveista jäi jostain syystä ottamatta mutta ehtiihän sitä.

Keskellä kukkapenkkiä kolme askelkiveä helpottamaan kitkemistä (ja kivetys kaipaisi yhtä isompaa kiveä vasempaan etureunaan pikkukivien keskelle, täytyykin laittaa)

Hopeamaruna kököttää tuolla yksinäisenä mutta reunassa on kaverina ohotanmaruna

Ja kun kasvihankinnoissa pääsi vauhtiin, täytyihän se käydä katsomassa netissä Viherpeukaloidenkin tämän hetken tarjontaa ja niin sinne ostoskoriin hupsahti kasvi jos toinenkin. Sieltä on tulossa:
  • Syysleimu valkoinen (Raving Beauty), 3kpl
  • Syysleimu viininpunainen/violetti (Rembrandt), 3kpl
  • Kaunopunahattu Magnus, 6kpl
  • Kääpiöjapaninakileija Ministar, 6kpl
  • Aurinkokaunosilmä, 6kpl
  • Tarhakurjenmiekka English Cottage, 3kpl
  • Tarhakurjenmiekka Wild West, 3kpl
  • Siperiankurjenmiekka Flight of Butterflies, 3kpl
  • Lisäksi tilaajalahjana puulilja sekä krookuksia ja hyvin edukkaalla tilaajalahjahinnalla myös tulppaaneita

Hups... :) 



Istuttaminen olisi ollut helpompaa, jos kaikki kasvit olisi ollut istutettavissa samanaikaisesti mutta ainahan voin tarvittaessa vielä siirtää noita jo maahan iskettyjä kasveja. Voi jännitys miltähän nämä alueet tulee näyttämään kun kasvit ovat kunnolla kasvussa. En ole ihan varma täyttyvätkö nämä kaksi aluetta suurilta osin jo näistä vai jääkö tilaa vielä lisähankinnoille. Nyt en näiden jälkeen enää hanki tänä syksynä kuitenkaan mitään muuta. Kuvissa ja omassa mielessä/muistissa nämä alueet näyttävät pienemmältä (ja kuvissa lättänämmiltä) kuin mitä ne todellisuudessa ovat, joten se hankaloittaa kasvimäärien etämiettimistä (alueiden kokojahan ei ole kannattanut mitata).

Paitsi melkein unohdin, että facebookin puutarha-aiheisessa ryhmässä oli ilmoitus paljasjuuristen taimien myynnistä syyssiivousten jäljiltä, joten tuli sieltä tilattua mm. Punatähkän juurakkoja 3kpl. 


Tällä hetkellä nämä valmistuneet alueet näyttävät hieman irtoinaisilta möllöttäessaan pihan keskellä mutta kunhan reuna-alueetkin valmistuvat, tiedän tästä tulevan alue, jonka tuijottamista en malttaisi lopettaa. Saunoessa tuleekin ongelma kumman puolen kaiteisiin terassilla nojailee tuijotellakseen istutuksia viilentymisen ajan. 

Ajatuksena oli laittaa tuonne aidan ja sepelialueen väliin tulevaan istutusalueeseen pensaita ja havuja mutta tällä hetkellä houkuttaisikin siirtää ns. hyöty-/metsänpohjapuutarhan alueelta istuttamani jaloangervot sinne. Tykkään jaloangervoista niin paljon, että tuntuvat menevän hieman hukkaan nykyisellä sijainnillaan, koska haluaisin nähdä niitä koko ajan ja paljon. Ihan pelkillä jaloangervoilla en kuitenkaan halua koko tausta-aluetta täyttää vaan molemmille reunoille jotakin muuta, mitkä korostavat jaloangervoita mutta tuovat elävyyttä/monipuolisuutta. 


Olin googlen avustuksella löytänyt tietoa, että hopeatäpläpeippi juurtuu ihan vain tökkäämällä irti leikattuja varsia multaan ja aikaisemmin kesällä minulla oli kaksi pistokaskokeilua. Kyseiset pistokkaat olivat juurtuneet hyvin, joten päätin tökkiä pois raivatut varret tähän "matalien perennojen kukkapenkkiin" juurtumaan. Tähän ei tänä vuonna ole mitään kasveja tulossa, vaan hankinnat ovat ajankohtaisia vasta ensi keväänä/kesänä, joten tilaa ja aikaa juurruttaa riittää hyvin. 

Tähän matalien perennojen kukkapenkkiin ajatuksenani on lisäillä istutusvaiheessa kiviä kasvien sekaan sekä myös juurakkoa tms. puumöhkälettä, jotta ei tule ihan tasainen kasvimatto. 

Sade pääsi yllättämään näitä laitellessa mutta hoitaapa luontoäiti kastelun puolestani

tiistai 8. syyskuuta 2015

Kukkivaa

Kuvattu 4.9.-6.9.15

Nyt ihan vain kukkaihastelua. Olen iloinen, että nauhukseni ehtii hieman kukkimaan jo tänä kesänä, vaikka olen ne juurakkona kesäkuussa vasta istuttanutkin. Kasvin väriyhdistelmä on täydellinen ja en malta odottaa sitä, että tulevina vuosina ne kasvavat suuremmaksi ja kukkivat runsaammin. 



Lisää kukintaa on vielä tulossa

Kohtuullisen lähellä kallionauhusta asustelee tänä kesänä istuttamani sinipallo-ohdakkeet, jotka ilokseni tekivät kukkapallerot jo tänä vuonna ja ovat vihdoin aloittaneet varsinaista kukintaakin. Nauhukset ja sinipallo-ohdake näkyvät samalla silmäyksellä ja väriyhdistelmä on hieno. Näiden välimaastossa kukkii vaaleanpunaisen ja viininpunaisen sävyissä tädiltä saadut kukonharjat ja en voi kuin ihastella. Miltä näyttääkään värit siinä vaiheessa kun sinipallo-ohdakekin on runsas pöheikkö. 



Sulkaneilikoiden kukinnasta mainitsinkin jo edellisessä puutarhakaarijulkaisussa

Tässä siis lähikuvaa kauniista kukista

Myös reunusasterini on innostunut aloittamaan kukinnan lähellä sulkaneilikoita

Kukassa on myös ruusupapu, joista osa kiipeilee pystyyn jätettyä pientä männynrunkoa pitkin kasvimaan vierellä puutarhakaaren lisäksi. Tämä runko taitaisi olla järkevintä kuoria, jotta kestäisi pidempään mutta en ole ainakaan vielä saanut aikaiseksi. 


Myös blogin bannerissa komeileva nimetön maksaruoho on kohta täydessä kukassa. Edelleen harmittaa, ettei tullut ostettua tätä kuin yksi taimi mutta pidän silmät auki, jos löytäisin joskus tätä vielä lisää. Tämä väriyhdistelmä on vaan niin kaunis. Jos joku tälle nimen tietää, otan kiitollisena vastaan. 



maanantai 7. syyskuuta 2015

Puutarhakaariprojektin jatko-osa

Kuvattu 1.8.-22.8.15

Jos tämän puutarhakaariprojektin edistäminen oli tahmeata, on sitä ollut myös valokuvien läpikäynti. Luulen, että se johtuu levottomasta ympäristöstä, jossa tähänastinen kokonaisuus tuntuu kuvissa hieman hukkuvan. Tykkään kovasti lopputuloksesta, vaikka keskenhän se vielä on ja kaarihässäkkä kököttää vain paikoillaan ilman varsinaista tarkoitusta. Käyttötarkoitus muodostuu vasta siinä vaiheessa kun saan polun tehtyä kaarelta perunamaalle.

Itse kaarikokonaisuuden tekeminen oli ihan mukavaa, joskin hyvin hidasta kieputella rautalangalla verkkoa kiinni kahden valmiskaaren väliin mutta kaaren paikan ja istutusalueiden työstäminen alkoi tuntumaan jo pakkopullalta. Pelästyin siis jo alkulomasta, että tähänkö se koko motivaatio puutarhan parissa tältä vuodelta loppui mutta onneksi se liittyi vain tähän kaariprojektiin. Se toki oli jo ihan mukavaa vaihetta kun pääsi istuttamaan kasvit istutusalueisiin.

Olen mietiskellyt, että motivaatio-ongelmat saattoivat aiheutua siitä, että ruusupavut odottivat niin pitkään istuttamista, että tuli paineet saada istutuspaikat tehtyä. Eli oli tavallaan pakko edistää juuri tuota tiettyä hommaa. Puutarhatöitä tykkään tehdä eniten niin, että aikataulu on täysin vapaa ja siitä yritän jatkossa pitää kiinni.

Siellä se nyt kuitenkin kököttää; myöhemmin lähikuvat istutuksista

Näistä tämä homma aikaisemmin lähti liikkeelle

Seuraavaksi pitikin kaivella maata pois ja sommitella kahitiilet tukijaloiksi; vatupassi ja mittanauha tietysti apuvälineenä, jotta kaari tulee suoraan.

Kaaren päätin kiinnittää tiiliin sementtilaastilla (S30) täyttämällä tiilten reiät


Kaaressa oli niin lyhyet jalat, että halusin lisätukea pitämään kaaren paikoillaan tiilissä, jotta pysyisi paikoillaan kovemmassakin tuulessa. Oli pakko tehdä tällainen tiiliviritelämä, koska tähän maahan ei pysty lyömään esimerkiksi harjateräksestä taivutettuja lisäkiinnityksiä. 

Löysin liiteristä jotakin tällaista metallinauhaa ja päätin tehdä tukikiinnikkeet siitä

Taivuttelin jokaiseen kulmaan omansa ja upotin näiden avulla kaaren kiinni betoniin


Istutusalueiden kaivuu, kivetys ja mullitus tehtynä toiselle puolelle

Ja tässä istutukset jo molemmin puolin (yksi kivikasa on taustalta hävinnyt lipputangon ympärille kivimuuriksi)

Tälle puolelle olen istuttanut sulkaneilikkaa, siniakeenaa, lehtosalviaa, ohotanmarunan sekä kääpiövuorimännyn. Ohotanmaruna on yksi niistä liian vähässä mullassa kituneista raukoista mutta tässä sillä riittää paremmin kasvualustaa. Lisäksi tietysti ruusupavut.


Kokeilin laittaa suodatinkangasta, josko multa ei häviäisi hiekan syövereihin; tälle puolelle istutin myös ohotanmarunan (kolmas kituvasta kolmikosta) ja sulkaneilikkaa ja lisäksi kääpiöpurppurahappomarjan, reunusasteria sekä siirsin valkoiset verikurjenpolvet. Lisäksi ihan takaa löytyy ruusu Martin Frobisher (ja tietysti ruusupavut). 



Istutusalueet muodostavat epäsymmetriset perhosensiivet kaaren molemmin puolin




Tämä on kuvattu 6.9.15

Viimeisimmässä kuvassa sulkaneilikka on innostunut kukkimaan kuten myös reunusasteri, joka ei juurikaan tässä erotu. Seuraava vaihe olisi peittää kaaren keskialue betonilla ja upotella siihenkin pieniä kiviä, jotta saa tähänkin mukulakiveyksen. Tai no sitä ennen todennäköisesti teen tästä sen kuorikatteella päällystetyn polun kulkemaan perunamaalle.

Lisäksi suunnitelmissa on, että tämän edustalla virtaisi joskus pieni puro, jonka ylitse kuljettaisiin kaarisiltaa pitkin. Mutta nämä tapahtuvat sitten joskus. Polku on ainoa, jota olen suunnitellut vielä tälle syksylle tehtäväksi. Kyllä tästä vielä kokonaisuutenakin hieno tulee kunhan saan ympäristönkin siistiksi. Nyt tyydyn tykkäämään yksityiskohdista ja vierellä olevista istutusalueista. Ja tietysti itse kaaresta. :)

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Mukulakiveystä

Kuvat 19.8.-22.8.15

Lipputanko sijaitsee meillä hyvin keskeisellä paikalla. Maata jouduttiin korottamaan lipputangon "jalan" ympäriltä, koska monttua kaivaessa tuli suuri kivi vastaan. Korotus hoidettiin yllätys yllätys kivien avulla ja jotta kiviteema vain jatkuu, halusin pintaan mukulakiveyksen pienistä kivistä. Kivimuuri on miehen käsialaa (kuten myös lipputangon paikkavalinta ja kaivuupuuhat). 

Mökin suunnasta kuvattuna näyttää tällaiselta



Kivimuurien sisällä on ensin runsas kerros sepeliä, joka oli saanut painua jo pitkän aikaa paikoilleen. Päälle laitettiin ylimääräiset kahitiilet sekä verkkoa. Mies työsti betonia (S100) ja minä tasoittelin paikoilleen ja painelin/asettelin kivet. Tarkoitus on tehdä tähän porras samalla tavalla mutta betoni loppui kesken. 

Alla olevasta kuvasta katsottuna vasemmalla on kivien sekaan laitettu aika paljon hiekkapitoista multaa ja kolmea erilaista maksaruohoa: kelta-, valko- ja oregoninmaksaruohoa. Toive on, että ne selviäisivät hyvin paahteisella paikalla, jotta tähän saa vähän vehreyttäkin mukaan. 

Vasemmassa reunassa saa maksaruohot levitä runsaasti

Koska betonin kanssa leikittiin, kokeilin tehdä ensimmäiset betonisaappaat

Täydelliset näistä ei kummastakaan parista tullut mutta tykkään niistä silti laatoituksen vieressä seisomassa (sijainnit näkyvät ensimmäisessä kuvassa)