sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Kesäloman tuloksia puutarhassa osa 2

Pari kukkakuvaa ennen uusien istutuspaikkojen esittelyä. Heinäkuussa ennen lomalle jäämistä kävin Muhevaisella shoppailemassa uusia kasveja ja ihastuin tähän vuoriarhoon. Kassalla ollessani minulle sanottiin, että on erittäin arka talvimärkyydelle ja ajattelin, että no kokeillaan silti. Vaan tämäpä on tainnut olla erittäin arka myös ihan tavalliselle kesämärkyydelle, koska toinen taimi kuoli hyvin nopeasti eikä toinenkaan ole kuin juuri ja juuri hengissä. Harmi, tässä olisi ollut kaunis kukka ja kukkimattomanakin sievä matala lehtipöheikkö.


Tämä tilanne on nyt jo muisto vain

Mutta nyt niihin kesäloman tuloksiin. Nyt on siistiytynyt pihatien kulmaukset, josta aukeaa parkkipaikka. Ihan täysin tämä aikaansaannos ei ole kesälomalla tapahtunutta, koska alla näkyvää kulmaa aloitin kaivamaan jo aikaisemmin kesällä ystäväni kanssa. Sitä ennen kaivoin yhdessä siskoni kanssa kahden suuren kiven (joista tässä ensimmäisessä kuvassa ei näy kuin toinen) taustalle paikan kirsikkapuulle. 

Vastapuolella (joka ei näy kuvassa) oleva kulma on sellainen, että siihen olin aikaisemmin jo tehnyt pienen istutusalueen, joka joutui nyt täydelliseen remonttiin. Mutta seuraavaksi kuvia aloituksesta tähän hetkeen. Tai tämä ensimmäinen kuva on otettu jo viime vuonna, jolloin esittelin kuvien muodossa pihan ns. rumia osia, jotka odottavat lapion heilutusta. 

Aika lohduton näky mutta potentiaalinen

Tästä löytyi entistä enemmän vain kiveä ja kiveä mutta siitähän minä tykkään (paitsi kaivaessa); taustalla näkyy jo kirsikkapuu kahden kiven välissä.

Tässä vaiheessa alkoi jo toivo häämöttämään; tästä tulee ihan kiva

Ja lopputulokseen olen tyytyväinen; nyt vain piakkoin kasveja istuttamaan. 

Oikealle suuren harmaan kiven vierelle siirsin kuolanpionin, jonka olemme saaneet puolisoni kummeilta. Pioni ei ole viihtynyt hyvin siellä, mihin sen alunperin istutin, joten nyt kokeilen tätä sijaintia. Kyse ei ole kukkimattomuudesta vaan selkeästi erittäin huonosta kasvusta verrattuna siihen mitä oli siirrettäessä. Kukkiakaan ei toki ole näkynyt, koska lehdistökään ei ole kunnolla kasvanut. 




Uusia kiviä löytyi jälleen roppakaupalla; ja tässä kuvassahan ei tosiaankaan ole kaikki kaivetut kivet.

Muutoskuvia hieman kauempaakin. Kuvista huomaa, että olemme lisäksi tilanneet uutta sepeliä pihatielle, koska sieltä lähtivät jo kivet paistelemaan vanhan sepelin alta. 


Oikealla näkyy heitteille jätetty kukkapenkki; tai ei näy, koska horsmat sun muut ovat valloittaneet alueen.

Vaan tässäpä näkyy jo uusiksi pistetty oikea kulmauskin

Tällaiselta tämä oikea kulmaus näytti silloin kun alunperin tein siihen pikkuisen kukkamaan

Mutta tämä on paljon parempi, koska tätä aluetta eniten katsoo kaukaa niin saa olla reippaasti kokoa
 
Tämä ns. oikea kulmaus voi olla haasteellinen kasvien suhteen, sillä multa-alue nousee aika paljon maanpintaa korkeammalle ja lisäksi aurinko porottaa pitkin päivää (jos porottaa). Lopputuloksena siis tässä ei kosteus kauhean hyvin pysy eli täytyy yrittää sen mukaan miettiä kasvivalintoja. Todennäköisesti käy kuitenkin niin, että istuttelen mitä istuttelen ja katson mikä pärjää ja mikä ei. Jaa, pitäisiköhän juuri ja juuri hengissä kitkutteleva toinen vuoriarhon taimi kokeilla siirtää tähän.



Eikä tässä vielä kaikki muutokset eli lisää muutoskuvia taas kunhan saan aikaiseksi kaivettua kameran muistikortilta. 

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Kesäloman tuloksia puutarhassa

Kesäloma hurahti mökillä ahkeroiden ja blogi sai loman ajan olla hiljainen. Olen iltaihminen ja pisimmillään tuli aherrettua puutarhan parissa otsalampun varassa yömyöhään, joten eipä sitä enää intoa ollut puuhata blogin kimpussa. Myös heinäkuun loppupuolelta jäi jo läpikäytyjä kuvia tämän tauon vuoksi julkaisematta, joten osan niistä julkaisen sitten näin myöhemmin. 

Yhden aherruskohdan vierellä kasvaa kaunis valkoalpi, jonka kukkavanat nuokkuivat kohti puutarha-allasta. Tätä yritin jo edellisvuonna saada puutarhaani mutta talvi tappoi ostamani taimet mutta nyt uusien taimien myötä pääsin nauttimaan kukinnasta. Toivottavasti selviäisi jatkossa talvien yli. 




Valkoalpien vierellä sijaitsee siis rakopuuliiterimme eli se sai värin pintaan lomani aikana. Ensimmäisellä maalauskierroksella oli onneksi siskoni auttamassa, sillä tämä oli aika ärsyttävä maalata; rakojen vuoksi hirret täytyi käsitellä kummaltakin puolelta ja mahdollisimman pian, jottei jää työsaumaa. Viime viikonloppuna maalasin vielä yli jääneellä maalilla liiterin lattian ja nyt se on täysin valmis (näissä kuvissa lattia on kylläkin vielä käsittelemättä, jos tarkkaan katsoo). Ei muuta kuin polttopuita tilaamaan. 


Liiterin kanssa samassa kuvassa näkyy myös toista aherrusta eli pikkualtaalta istutusalue on jatkunut pidemmälle; rikkakasvit ovat saaneet poistua mullan tieltä. Tämänkin parissa siskoni oli auttamassa ensimmäisellä lomaviikollani. Työskentelykuvia vasta myöhemmin, vaikka lopputulos tässä jo esittäytyy.  


Liiterin värikylvyn lisäksi vierellä oleva istutusalue on vehreytynyt upean paljon. Ja siellä ne valkoalpitkin näkyvät nuokkumassa. 

Ystävältäni saadut vuorenkilvet ovat kotiutuneet hyvin ja hopeatäpläpeippi valtaa alaa. Alla oleva kuva on otettu heinäkuussa (9.7.2016) eli melko lyhyen ajan sisällä muutosta tapahtunut paljon. 


Nytpä muuten olen ostanut hopeatäpläpeippiä valkokukkaisenakin

Valkoalpin taakse olen istuttanut tähkäkimikkiä (kuva 9.7.16)

(kuva 9.7.16)

Vertailukuva 17.7.16 kuvattuna

Ja tältä näyttää nyt. Kyllä oma silmä lepää ja hyvin on vehreytynyt myös etualalla oleva kukkapenkki.

Heinäkuulta jäi julkaisematta vielä viimeiset kuvat ripsialpista ja ihanasta akileijasta, joten julkaisen ne vielä nyt vaikka kukat ovat tältä erää enää muisto vain. Ripsialpin lehdistö on muuten aika vihreä jo eli ilmeisesti taustalla kasvava hopeamaruna varjostaa liikaa. Tuo hopeamaruna saa muutenkin kyllä lähtöpassit, koska ei pystynytkään pystyssä vesisateilla ja minä en kukkapenkissä tuollaista tuettavaa aio pitää. 

Ripsialpi; kukinta kesti erittäin pitkään







Kasvuvertailukuvaa myös toisesta etupihan kukkapenkistä ja lisäksi vanhoja kukkakuvia. Ja näkyy taustalla muitakin muutoksia mutta niidenkin tarina myöhemmin lisäkuvien kera. 

17.7.16

27.8.16

Kellopeippi

Kaunopunahattu kukinnan alkuvaiheessa

Kaunopunahattu

Kukinta loppusuoralla

Syysleimut aloittivat kukinnan erittäin aikasin eli jo heinäkuun puolella. Mutta onneksi edelleen on hieman kukintaa jäljellä. Tässä sekaisin kuvia sekä heinäkuulta että elo-syyskuulta.




Samassa kukkapenkissä kasvaa hiekkamaruna, joka ei oikein näytä sopivan kukkapenkkiin. Kasvi pursuaa pahasti yli kukkapenkin reunoista eikä tätä oikein pysty siististi leikkelemään. Siispä siirrän sen johonkin muualle, jossa saa vapaammin levittäytyä. Kovasti tykkään tästä kyllä. 


Onhan tässä muutosta tapahtunut kauempaakin katsottuna: