Onnistumisen tuskaa

Lisää kuvia sunnuntailta 28.6.15 ja tällä kertaa ruusupavuista ja perunoista. Ja yksi edellisestä marjajulkaisusta unohtunut kuvakin. 

Ruusupavun siemeniähän laittelin pitkin kukkapenkkejä sillä ajatuksella, että ehtisivät itämään ja kasvamaan hyvään kokoon, vaikka niiden oikea sijainti ei ollutkaan vielä valmis. Ja koska halusin varmistua, että ruusupapuja on riittävästi, laittelin kaksi pussillista; ajattelin, etteivät kaikki kuitenkaan idä. Vaan niin vain jokainen iti ja nyt minulla on runsaasti ruusupavun taimia. En ole varma mihin mahdan saada kaikki taimet mahtumaan ja siitähän se tuska syntyykin. Ensikertalaisen tuurilla onnistuin näiden kanssa ainakin toistaiseksi liian hyvin. 

Kuvasin 21.6. juuri pinnalle ilmestyneitä pikkutaimia. Siitä viikon aikan taimet olivat kasvaneet jo paljon pituutta, joten en uskaltanut jättää niitä enää kukkapenkkeihin väliaikaismajoitukseen vaan otin riskin ja kaivoin lähes kaikki ylös maasta. Muuten juuristo olisi saattanut kasvaa jo niin suureksi, etten olisi saanut niitä kaivettua pois rikkomalla samalla muiden kasvien juuristoja. Onneksi olin säilyttänyt taimipurkkeja ja asettelinkin taimet jatkamaan kasvuaan purkkeihin. Riskiä tässä on se, että en ole viikolla kastelemassa näitä ja aurinkoisella ilmalla multa taitaa kuivua hyvin nopeasti. 

Yhteensä minulla on nyt 26 taimea, sillä taimista viisi saivat jäädä jatkamaan kasvua alkuperäiseen väliaikaispaikkaan. Muut 21 joutuivat muuttamaan purkkeihin ja niille piti keksiä jokin paikka, jossa saattaisivat pysyä kastelematta hengissä. 

Perunamaata kun ilkeä peura oli käynyt rokottamassa, päätin hyödyntää parturoidun pään purkitettujen taimien uudeksi väliaikaiskodiksi. Vaikka puoliksi popsitut varret olivatkin jatkaneet kasvuaan, oli ero parturoimattomaan päätyyn silti suuri ja penkkien välissä hyvin tilaa. 

Upottelin ruusupavut purkkeineen perunapenkkien väleihin ja toivon, että se auttaa multaa pysymään pidempään kosteana, jotta kaikki taimet eivät kupsahda. Tällä hetkellä en välttämättä ole pahoillani, vaikka osa nuukahtaisikin kunhan osa säilyy hengissä. Viime viikonloppuna en käynyt lainkaan mökillä mutta mies suostui onneksi kastelemaan väliaikaisasukkaat ja ainakaan vielä yksikään ei ollut kupsahtanut. Loppuviikosta alkaakin ahkera kaivuu, jotta näiden lopullinen paikka valmistuisi ja pääsisivät rauhassa kasvamaan. 

Nyt en vain yhtään tiedä kuinka paljon kasvua on tapahtunut perunoilla ja ruusupavuilla eli olenko kohta irroittelemassa köynnöksiä perunanvarsien ympäriltä. Päätin, että jatkossa en laita mitään itämään tai osta mitään taimia, jos minulla ei ole niille paikat jo valmiina. Mutta silti olen innoissani ruusupapujen itämisestä ja kasvusta. 

Perunamaan lisäksi peura oli käynyt tallustelemassa hyötypuutarhassa sijaitsevassa kukkamaassanikin ja maistanut hieman yhtä jaloangervoa. Maku ei ilmeisesti ollut mikään parhain, koska pääsääntöisesti kaikki kasvit olivat koskemattomia ja askeleet onneksi osuivat kasvien väleihin. Koristelin kuitenkin metsäreunan kamalalla huomionauhalla ja toivon, että se pelottelisi peurat pysymään poissa. Tällä hetkellä vapaa eli nauhaton kulku tänne on mökin pihan kautta mutta voisin kuvitella, että arat peurat ovat tulleet tuolta metsän puolelta. Aika näyttää onko tuosta mitään hyötyä. Kuvan kävin nappaamassa mökin tikkailta, jotta sain isomman alueen näkyviin. 

Tämä alue on vielä hyvin alkuvaiheessa, vaikka monen monta tuntia siellä onkin jo tullut puuhasteltua

Edellisen marjajulkaisun unohdus oli kuva, jossa mustaherukka paistattelee päivää paikassa, johon itse päätti kasvaa. Tässä kasvualustana on ihan pelkkä hiekka, joten ilmeisesti kauhean kosteata kasvualustaa ei tämä pensas kaipaa. Tosin voi olla, että marjasato olisi runsaampi, jos maa pidättäisi hieman paremmin vettä? 

Tästä kuvasta ei välttämättä niin hyvin erotu korkeusero sepelipinnan ja marjapensaan kasvutason välillä mutta marjojen kypsymisen jälkeen kaivan pensaan ylös ja korotan maata samalle tasolle sepelipinnan kanssa. Edelleenkään en ole päättänyt jätänkö tämän pensaan tähän kasvamaan vai siirränkö muualle. Tukikehikko sille täytyy joka tapauksessa tehdä.