torstai 22. kesäkuuta 2017

Akileijat - ihania, upeita, kauniita

Kuvattu 10.-11.6.2017

Ylistyssanoja ei voi käyttää liikaa kun puhutaan akileijoista. Niin kovin olen niihin hurahtanut. Aikaisemmin olen istuttanut kääpiöjapaninakileijaa sekä jaloakileijaa 'Spring Magic Rose and Yellow'. Tänä vuonna tilasin neljää uutta akileijaa (kolme Taimimoisiolta ja yhden Viherpeukaloilta), joista tosin sain vain kaksi. Harmiani paikkaa hieman se, että kahden pois jäämisen taustalla oli Taimimoisiolta saatu loistava palvelu. 

Sain puhelinsoiton Taimimoisiolta kun he ryhtyivät pakkaamaan tilaustani ja totesivat, ettei heiltä tilaamistani kolmesta akileijasta kaksi ole lähtenyt kovinkaan hyvin kasvuun. Näin ollen eivät mielellään niitä lähettäneet vaan tarjosivat mahdollisuutta vaihtaa tilalle jotakin muuta. Hyvät ehdokkaat löytyivätkin puhelinkeskustelun aikana ja myöhemmin kenties kahta puuttumaan jäänyttä akileijaa löytyisi terhakkoina taimina. Yksi upea akileija heiltä kuitenkin saapui koristamaan puutarhaamme; Lehtoakileija 'William Guinnes'. 

Lehtoakileija 'William Guinnes'


Tänä vuonna luultavasti kukinnan ihastelu saattaa hyvin vähäiseksi mutta elättelen toivetta, että jo ensi vuonna tämäkin kasvaisi isona ja runsaana pöheikkönä; ainakin jos kasvutahti on samanlainen kuin viime vuonna istuttamassani jaloakileijassa. 



Ja toisesta runsaasti tällä hetkellä kukkivasta jaloakileijastani tuli otettua paljon ja vielä vähän enemmän kuvia. Näitä voi sitten ihastella talven kylminä pakkasiltoina ja unelmoida seuraavasta kesästä. 


Jaloakileijani on oikein räjähtänyt kasvuun; olisi pitänyt ehkä jättää sille enemmän tilaa levitä

Kokoero näiden kahden akileijan välillä huomattavissa "käsikuvista"


Akileijan takana kasvaa ripsialpi, joka korkeudessa häviää tällä hetkellä reippaasti

Luonnon liukuvärjäystä; kaunista!





Kukkia ihastellessani päädyin myös seurailemaan hölmöä kimalaista; eivät ne kaikki yhtä osaavia taida ollakaan. Samalla kun kaverit lentelivät kukasta kukkaan ja osasivat mennä ihan oikeaan paikkaan, tämä hölmöläinen lensi kukasta kukkaan ja jäi etsimään herkkuja ihan väärästä päästä. Eikä oikea paikka löytynyt monien yritysten jälkeenkään. 

"Huhuu! Kulku on sieltä alareunasta, ei päältä!"





Hyvää Juhannusta kaikille!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Matalahkoja kukkijoita

Kuvattu 3.6.17 ja 11.6.17

Minun on tullut pidempään jo merkittyä heti julkaisun alkuun aika, jolloin julkaisun kuvat on kuvattu. Kuten yllä olevista päivämääristä huomaa, välillä kuvat jäävät lojumaan joksikin aikaa kameran muistikortille ja myöhempinä vuosina on mukava nähdä oikea aika, jolloin kuvissa esiintyvät kukat ovat oikeasti kukkineet. 

Näissä kuvissa esiintyvät kaksi matalahkoa kukkijaa eli kääpiöjapaninakileija sekä harmaakurjenpolvi Ballerina. Harmaakuljenpolvi on viime syksyn hankintoja, joka puuttuu esimerkiksi puutarhan kasvit sivulta edelleen. 


Odotin myyntikuvien perusteella tältä hieman enemmän korkeutta, vaikka matalakasvuinen kasvi toki onkin ja sitä tarkoituksella halusin. Sijainti on hyvin kuiva, joten sekin saattaa vaikuttaa kasvukorkeuteen. Herkkä ja kaunis tämä joka tapauksessa on. 



Kääpiöjapaninakileijaa kuvailin kesäkuun alussa. Nyt nämä kauniit kukkaset ovat luultavasti jo aikalailla ehtoopuolella mutta onneksi niistä on ehtinyt nautiskelemaan ja kuvat jäävät jälleen muistoksi. 







Kääpiöjapaninakileijaa olen istuttanut kahteen etupihan kukkapenkkiin, jotta alkukesästä on violettia väripilkkua parissakin eri kohdassa. 


Loppuun talven yli selvinnyt hehkuva keijunkukka 

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Parkkipaikan kivireunus etenee

Kuvattu 11.6.2017

Pitkän tähtäimen projekti eli mökin parkkipaikan reuna-alueen kivireunus on edistynyt paljon enemmän kuin olisin osannut haaveilla. Puoliskoni on etsinyt pitkin pöheikköjä isoja kiviä ja raahannut suurimman osan parkkipaikalle itsekseen minun puuhastellessa kukkapenkkien parissa. Kukkapenkkipuuhien jälkiruoaksi olen asetellut tuotuja kiviä hiekkareunusta vasten. 

Yksi kivistä on asetettu vaakatasoon niin, että kivikkoon muodostuu penkki, jossa voi halutessa istahtaa. Aika näyttää tuleeko tuossa koskaan istahdettua mutta mielestäni se näyttää siinä kivalta. Lisäksi kiven asettelu tuolla tavalla mahdollisti sen, että sain jätettyä molemmin puolin istutusmontut alareunaan. Mullalla istutusmontut täytän vasta kun on jotain mitä sinne istuttaa. 




Ihan pelkästään kivelle tätä ei ole ajatuksena jättää vaan kolojen sekaan laittelen kasveja kasvamaan. Ensimmäinen isompi kolo on jo täytetty mullalla ja sinne pääsi harmaa-ajuruohot asustelemaan. Aikaisemmin olen hankkinut valkoisena kukkivaa harmaa-ajuruohoa mutta nyt tilasin purppuran punaisena kukkivaa versiota. Parin vuoden päästä toivottavasti pääsemme nauttimaan jo laajahkosta matosta, joka keskikesällä antaa upean väriloiston kivien sekaan. Ajuruohon lisäksi joihinkin koloihin pääsee asustelemaan ainakin keltamaksaruoho. 

Kivien keskelle istutettu harmaa-ajuruohoa ´Purple Beauty´

Harmaa-ajuruohon lisäksi jätin kivien keskelle pikkuruisen männyn. Aion leikellä tältä vuosikasvaimia niin, että pysyisi pienenä ja kasvaisi ajan myötä tuuheana pallukkana. 


Vaikka tähän on paljon jo kiviä tuotu, saa niitä etsiä ja raahata tähän vielä melkein toisen mokoman. Ja ihan takana näkyvien suurten lohkareiden edusta täytyisi jotenkin siistiä ja varmaankin laittaa siihen jotakin erittäin kuivassa viihtyvää kasvamaan. Kenties tuohonkin loppujen lopuksi valikoituu kestävä keltamaksaruoho ellei muita ideoita tupsahta päähäni. 

Vielä kun tuon kulman istutusalueen saisi täyteen rehevästi kasvavia kasveja. 

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Arovuokko

Kuvattu 4.6.17 ja 10.6.17

Arovuokkoja olen saanut ystävältäni ja ne kukkivat edelleen paikassa, jonka piti olla väliaikainen paikka. Nämä näyttävät siinä kuitenkin niin sievältä, että väliaikaisesta paikasta tuli arovuokkojen koti. 





 
Kun tätä kuvaa katsoin tarkemmin, on siinä käynnissä kahden välinen taistelu...

...joka näkyy tässä suurennettuna
 
Tässä arovuokkojen koti. Unohdin viime vuonna leikata kukkavarret ennen siementämistä ja siementaimia näyttää nyt lähialueelta löytyvät reippahasti. 



sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Sammalleimut kukkivat (ja hieman pihamaisemia)

Kuvattu 28.5.2017

Sammalleimut kuuluvat mielessäni hieman sellaisiin "joka pihan kasveihin" mutta kauneudellaan ansaitsevat kuuluakin. Ainakin tuntuu siltä, että sitä näkyy vähän joka paikassa. Eniten sitä tällä hetkellä löytyy keskipihan kivikkopuutarhasta puron ympäristöstä. Lisäksi on tullut laitettua sammalleimuja hyötypuutarhan puolelle mutta sieltä ne saattavat kyllä saada osittaisen lähdön.

Hyötypuutarhan haljenneen suuren kiven välikössä kasvavat leimut saavat tosin jäädä paikoilleen näiden kuvien vuoksi




Keskipihan kivikkopuutarhan kukkivat sammalleimut



Kivireunuksen seassa kasvaa metsämustikat; niitä en raaski poistaa