Pieniä iloja kasvun ihmeestä

Melkoisen tuoreena puutarhurina sitä iloitsee kovin pienistä asioista; "kukkimisesta viis, kunhan edes lehtien määrä lisääntyy!" No ei nyt ihan noinkaan mutta ilahduin tajuttuani kesälomalla istuttamieni kasvien selkeästi jo kasvaneen istutusajankohtaan nähden. Kasvun on pakko tarkoittaa viihtymistä. Lomalla kasveja katseli ihan päivittäin, joten tajusin kasvun ja muutokset vasta katselemalla aikaisemmin ottamiani valokuvia. 

Tämä maksaruoho on viihtynyt puron varressa ja runsaantumisen lisäksi myös muuttanut väriään. Alapuolen kuva on istutuksen jälkeen otettu ja yläpuolen kuva reilu viikko sitten; melkoinen värimuutos. Vai lieneekö maksaruoho ottanut mallia viereen istutetuista ruskoakeenoista ja siksi muuttanut väriään rusehtavan punervaan suuntaan (heko heko). Miltähän tämä näyttää silloin kun kukkii; en malttaisi odottaa. 

Ihanaa, ehkäpä ensi kesän aikana tämä täyttää jo kokonaan varatun alueen ja alkaa leviämään luonnollisesti (ja luvallisesti) sieltä myös varsinaisen "alueensa" ulkopuolelle. 

Myös toinen samaan aikaan istuttamani maksaruoho on mukavasti ja huomaamatta runsastunut. Tämän maksaruohon osalta tuo hempeän vihertävä väri oli se syy miksi kasviin alunperin ihastuin mutta rubiininpunaiset kukat korvaavat tummuneet lehdet; eikä lehtien väri mitenkään ruma ole hieman tummempanakaan. 

Yläpuolella maksaruoho komeilee uudessa ulkoasussaan ja alapuolella poseeraa vienosti samainen kasvi juuri istutuksen jälkeen.

Odotan tämän leviämistä sitä varten hahmotetulle alueelle innolla, koska sitä paremmalta tämä näyttää (yllätys yllätys) mitä paremmin tämä leviää. Tietysti jossain vaiheessa kasvi ylittää rajansa mutta silloin saan siirrettyä uusia alkuja johonkin muualle puutarhassa.

Aurinko selkeästi aiheuttaa värimuutoksen lehtiin ja kunhan maksaruoho on päässyt tässä valloilleen, voisin huvin vuoksi kokeilla tätä hieman varjoisampaan paikkaan. Siellä jos viihtyy, pysyisi värisävy luultavasti hempeän vaaleana.

Tämän maksaruohon kukat muuten muistuttavat kovin paljon luumun sävyisen korkean maksaruohon kukkia.

Ja jotta maksaruohoista höliseminen ei lopu kahteen, täytyy esitellä vielä kolmannenkin kasvua. Tämä maksaruohohan pääsi muuttamaan meidän mökkipuutarhaan jo ennen kesäloman isompia puutarhaurakointeja.

Maksaruoho on reilussa kahdessa kuukaudessa runsastunut huomattavasti ja kunhan selviää talvesta, pääsen ensi kesänä jo jakamaan tätä niin, että täyttää kivikkoa runsaammalta alueelta. Jälleen alapuolelle laitoin aikaisemmin julkaistun juuri istuttamisen jälkeen otetun kuvan. Tämä taitaa ulkonäöltään olla edelleen se kaikista ihanin ostamistani maksaruohoista värin ja muotojen vuoksi; sekä myös hempeän vaaleiden kukkien. En vain tiedä kannattaisiko nuo ylemmässä kuvassa näkyvät jo kuivahtaneet kukkavarret napsia pois vai jätänkö ne vain tuonne sekaan sojottamaan. 

Mahtavatkohan kaikki maksaruohot lähteä juurtumaan ihan vain tökkäämällä irrotetun varren maahan? Tämä ainakin näyttää juurtuvan, koska muutamat istuttaessa irronneet pätkät ovat myös kesän aikana runsastuneet. 

Jotta ei mene ihan maksaruohottuneeksi tämä jutustelu, kuvasin myös keijunkukkia, jotka ovat innostuneet kasvattamaan runsaasti uusia lehtiä. 

Keijunkukkien istutuspaikka valikoitui täysin sen mukaan, että lehdet ovat niin upeat. Tällä hetkellä ajatuksissani en anna keijunkukkien koskaan kukkia vaan pätkäisen kukkavarret pois, koska kukkivana istutusten korkeuserot näyttäisivät mielessäni hassulta, jos kukkavarret kasvavat kovinkin pitkiksi. Ehkä minun täytyy ensi kesänä kuitenkin kokeilla miltä ihan käytännössä kokonaisuus näyttäisi ennen varsien katkomista. 

Kesäkukkia ei meillä luultavasti tulla koskaan näkemään suurta kirjoa mutta kukonharjoja täytyy saada kyllä jatkossakin. Minähän meinasin tappaa janoon nämä heti istutuksen jälkeen, koska sää oli helteinen ja en päässyt kastelemaan kukkia; lopputuloksena viikon päästä istuttamisesta minua odotti kuihtunut näky. 

Mutta runsas vesi auttoi ja kukonharjat ovatkin kasvaneet koko loppukesän upeana ja runsaana ryhmänä. Tätini lupasi minulle keräämiään siemeniä, jotta voisin kokeilla kasvattaa ihan siemenestä näitä ensi kesänä (mutta kera varoituksen, ettei näin jalostetun kasvin siemenistä tule koskaan samannäköistä kuin mistä siemenet on kerätty). 

Huonoon aikaan otettu kuva (mökki varjostaa) mutta tuuhea on "puska"

Tähän kohtaan täytyy varmaankin ostaa juuri näitä versioita aina kaupasta ja kokeilen istuttaa siemenistä kasvatetut johonkin muuhun kohtaan puutarhaa. Ja jatkossa muistan helteisillä keleillä, että täyttelen isoja limupulloja vedellä ja tungen ne ylösalaisin multaan; näin tein ensimmäisen kurpsahduksen jälkeen myös tänä kesänä ja ehkä se pelasti kukkaset helteen aiheuttamalta janolta.