Rikkaruohomultaa ja toteutettu haave

Olipas ilahduttavaa kun useampi toivotteli tervetulleeksi pitkäksi venyneen tauon jälkeen. Vaikka blogia omaksi muistikirjakseen ensisijaisesti kirjoittaakin, onhan se mukavaa, jos puutarhani elämä ja kehittyminen kiinnostaa muitakin. 

Josko sitten niihin armaisiin rikkaruohoihin. Viime vuoden alkukesästä tilasin kaksi lavallista säkitettyä multaa (70litran säkkejä) ja sain aika paljon puutarhaa etenemäänkin. Mutta loppukesästä tuli tarve lisämullalle eikä rahapussi antanut periksi tilata lisää säkitettyä multaa, joten pihaan saapui suuri multakeko eri paikasta. Totesin jo heti syksyllä, että kyseinen multa taitaa sisältää aika paljon rikkakasveja, koska kasvua lähti heti tulemaan mutta koko komeus paljastui tässä kevään aikana. 

Hentoa nypittävää riittää ja selkä kumarasta asennosta kiittää

Säkkimullalla tehdyt kukkapenkit ovat olleen helppohoitoisia ja sinänsä koen rikkaruohojen nyppimisen rentouttavaksi puuhasteluksi puutarhassa; pihalla on mukavempi olla kun on jotain pientä tekemistä, vaikka toki välillä tykkään ihan vaikka makoillakin kirjaa lukien. Mutta tietysti sitä mieluummin lähtisi liikkeelle puhtaammalla mullalla mutta ei auta. Kun ahkerasti muutamat ensimmäiset vuodet jaksaa nyppiä niin kyllä nuo rikkikset rauhoittuvat viimeistään siinä vaiheessa kun olen saanut kukkapenkit myös istutettua täyteen ja kasvit ovat runsastuneet.

Erittäin otollinen kasvupaikka rikkiksillä tällainen osittain istuttamaton uusi kukkapenkki

Kitkemisen jälkeen lähes kaikki vihreä on kadonnut

Kitkentäpuuhien lisäksi olen saanut vihdoin aikaiseksi siistittyä sepelin alle osittain jääneet kivireunukset, jotka ovat häirinneet silmääni jo viime syksystä lähtien. Kivireunuksen eron huomaa hyvin kun vertaa yllä ja alla olevia kuvia keskenään. Nyt on taas mukavempi katsella. 

Siisti kivireunus

Ja vähän eri suunnasta ennen ja jälkeen rikkisten putsausoperaation

Seuraavat kuvat paljastavat pitkäaikaisen haaveen eli pyöröhirsisen rakopuuliiterin. Puolisoni kasasi hirsirungon samalla kun itse olin hurvittelemassa laivalla (hups...). Kattolaudoituksessa olin hieman auttamassa mutta pääsääntöisesti rakennuspuuhat hoiteli puoliskoni yksinään. Nyt liiteri on siinä mallissa, että saan ottaa pensselin kauniiseen käteen ja ei kun suojamömmöä pintaan. Elokuussa on tarkoitus sutia väri siskoni avustuksella. Hirsirungon toimittaja on sama kuin mökissäkin eli Karvian Hirsirakentajat. Olemme tyytyväisiä ja annamme kyllä täydet suositukset.

Liiterin lisäksi tässä kuvassa näkyy sepeliin hukkuneet kivireunukset ja rikkaruohomyrsky

Liiteripaikkaan on jouduttu tuomaan aika paljon täyttömaata ja lisäksi alla lepää paksu sepelipeti. Sepelin ympärille on levitetty itseasiassa hepanherkkua, jota läheiseltä hevostilalta talvella pihaamme kuljetettiin kasalle. Liiterin ympärille istutetaan kauttaaltaan vuorenkilpiä ja alla olevassa kuvassa istutuspuuhat ovatkin päässeet jo vauhtiin samalla kun liiterin katto on edistynyt.

Ja tässä kivireunukset ovat myös näiden kukkapenkkien osalta siistiytyneet ja rikkikset kadonneet

Ja kun vertaa yllä olevaa kuvaa alla olevaan, huomaa vielä yhden lisäaherruksen mitä pihassa on tapahtunut eli vuorenkilpien vierelle on kärrätty oikealle puolelle roppakaupalla multaa sekä kiviä ja upotettu muovinen pieni piha-allas. Ja tässä kuvassa liiterikin on taas jo täysin väriä vaille. 

Pikkuisen vielä lähempää kuvattuna suihkulähdekohta ennen...

...ja jälkeen

Ja koska olen tyytyväinen tuohon pikkuallaskohtaan sekä liiteriin, laitan vielä kuvia lähempää ja kauempaa ja joka suunnasta. :) Tuo allas/suihkulähde oli puoliskoni idea ja hyvä sellainen.

Kuvan keskellä näkyvä valkoinen pieni pömpeli sisältää sähköviritykset niin liiteriin kuin suihkulähteeseenkin. Vanhemmiltani saadut loput laattakivet löysivät näin myös paikkansa ja toimivat kulkureittinä sähkövirityspömpelille.

Näistä vertailukuvista huomaa myös sen, että vasemmalla näkyvä ylijäämäpuukeko on poltettu pois

Altaan ympäryskivetystä täytyy vielä miettiä saisiko muovireunuksen kokonaan piiloon; vierelle siirsin hopeatäpläpeippiä

Puuhaa riittää tässä ns. mökin etupihalla ja liiterin vierellä vielä, sillä sepelialue on tarkoitus ympäröidä kokonaan mullalla ja mullan ja sepelin väli reunustaa kivillä. Sepelireunaa vasten laitan juuriestemattoa, jotta kukkapenkin asukkaat eivät lähde sepelin sekaan seikkailemaan. Tyhjää istutustilaa on runsaasti, joten puutarhamyymälä kutsuu lähiaikoina.

Eli sepelin ja oikealla näkyvän aidan välinen alue on tarkoitus mullittaa

Aion olla laiska ja pistän vihreän kasvuston matalaksi ja päällystän vain sanomalehdillä, jotka saavat jäädä maatumaan mutta huolehtimaan sitä ennen, ettei nuo kaikki rehota uudessa mullassa

Vasemmalla näkyvään tyhjään alueeseen tulee näillä näkymin toisen kilpikonnamme uusi kesäasumus

Kyllä tämä tässä alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan

Lopuksi lisää talven tappamien listailuita eli ruskoakeenat eivät ole lähteneet lainkaan kasvuun ja mielestäni tässä vaiheessa kyllä jo pitäisi jotakin näkyä. Ruskoakeena kuuluu itseasiassa myös siihen sarjaan, että sitä on pakko ostaa lisää tilalle. Syksyllä hankittu siniakeenakin on selkeästi menetetty. Myös keijunkukat, sulkaneilikat ja tuoksumatara ovat kadonneet. Katsotaan kuinka pitkään lista mahtaa jatkua.