Suureniko se? Ei tietenkään...

Pihakuvatulvaa tiedossa mökin paraatipaikalla sijaitsevasta keskipihasta. Viime viikonloppuna remontoin uuteen uskoon ensimmäisen istutusviritelmäni ja siitä intoutuneena tuli räpsittyä aika paljon kuvia. 

Ensimmäisenä taas ylävinkkelistä kuva ja tämän alapuolella aikaisemmasta tilanteesta

Vertailukuva

Kahdesta ylläolevasta kuvasta huomaakin jo kohdan, jonka laitoin uusiksi. Aikaisemmin kyseisestä kohdasta otetun lähikuvan yhteydessä mainitsinkin, että sen uudelleen laittaminen kuuluu tämän kesän suunnitelmiin ja nyt se on tehty. 

Ennen ja jälkeen

Mies kysäisi alueen uusimisen jälkeen, että tuliko siitä suurempi. No ei tietenkään tullut vaikka oikeasti hieman tulikin. Mutta ympäröivät kulkureitit säilyivät leveinä, joten ei sellainen ihan pikkuinen laajennus mitään haittaa. Kiviä asetellessa en vain voinut sille mitään, että jos ihan pikkuisen siirtelen toisella puolella kivireunuksen paikkaa... 

Kaivelin tuosta vanhasta ylös kaksi jalokuunliljaa, kolme verikurjenpolvea, kolme väliaikaisesti istutettua kallionauhuksen juurakkoa (tai no nyt pystyi sanomaan jo, että taimia), yhden laakakatajan ja pari sinikatajaa. Ja tietysti myös keltamaksaruohon, joka tuli viime kesänä yhden taimen kylkiäisenä ja ne pienet alut ovat hyvin jo levinneet väliaikaispaikallaan. 

 

Näiden kuvien välillä oli kaksi viikkoa; vasemmalla istuttaessa ja oikealla viime viikonloppuna

Pari huonolaatuista kännykkäkuvaa iltahämärässä kuvattuna työvaiheista. Nyt ei tullut taaskaan oltua kunnon kameraa vierellä mutta toisaalta en ole kauhean hyvä kuvaamaan hämärtyvässä valossa kunnon kamerallakaan, joten menevät ne nämäkin. Olin aikaisemmin kaivanut tästä vain pintamaan pois ja sitten istutusmontut sini- ja laakakatajille. Verikurjenpolville olin jo tuolloin kaivanut kunnon montun. 

Siispä saaliiksi tuli jälleen paljon lisää uusia kiviä

Samasta suunnasta valmiina

Tässä oli jo sommittelut meneillään

Ja sitten taas valmiina

On tosin väärin sanoa, että tuo olisi nyt valmis, sillä nuo kaksi kuvassa näkyvää tyhjää purkkia ovat sijainnilla, johon pitää (saa) vielä istuttaa pari kasvia; siihen tulee Jalopähkämöä. Lisäksi tuossa etureunassa näkyy oikein kunnon rivistö vaaleanpunaista Patjarikkoa mutta vain osa jää tuohon pysyvästi ja osa on vain väliaikaissijainnilla. Näistä nimittäin osa siirtyy pionien ympärille kunhan vain saan sieltä siirrettyä aikaisemmin istuttamani sammalleimut johonkin muualle. 

Edellisviikonloppuna matkasin mökille kyydissäni Kodin kukilta tullut kasvitilaus, joka piti sisällään patjarikkojen lisäksi myös mesisilkkiyrtti Green Parrotin juurakoita. Kokonaisuudessaan tästä istutusalueesta löytyy:

• Patjarikko
• Jalokuunlilja (2)
• Kuunlilja Albopicta (5)
• Kallionauhus Britt-Marie Crawford (3)
• Mesisilkkiyrtti Green Parrot (3) (juurakkona; lyhyt ruukkuesikasvatus ei kauheasti tuottanut tulosta)
• Laakakataja (on väliaikaisesti; ei mahdu kasvamaan tuossa kauhean suureksi)
• Ruskoliljaa eli minulle keisarinkruunuja; 2 sipulia mutta kolme vartta (toivottavasti eivät suuttuneet kun kaivoin ylös näin kun olivat jo nuppuja muodostamassa)

Ihan mukavasti on lähtenyt  kasvuun myös aikaisemmin valmiiksi saamani istutusalueen kasvit. Sieltä ne juurakkonakin istutetut ovat kunnolla puskeneet pintaan, joten tästäkin on pakko laittaa uusi kuva ja aikaisemmin otettu vertailukuvaksi. 

Kuva 21.6.15

Kuva 7.6.15

En malta odottaa sitä, että näiden alueiden kasvit kasvavat niin reheväksi, että piilottavat mullan kokonaan näkyvistä. Sitten ihan vain sitä kuvatulvaa tästä keskipihan alueesta vähän joka suunnasta.  

Mies urakoi taustalla näkyvät puut viime viikonloppuna; siinä lepää pilpottuna kaksi suurta pihastamme kaadettua mäntyä.

Siisti sepelialue

Tänne kuvatulvan loppuun kehuskelen vielä sepelinputsausurakasta. Rikathan ne kasvavat missä vain ja sepelikin on toisten mielestä aivan ihanteellinen kasvualusta. Voikukat, ratamot ja muutamat muut olivat alkaneet kasvamaan sinne tänne ja repimällä lähti vain lehdet. Otin rautalapion kauniiseen käteen ja kaivoin jokaisen yksitellen pois sepelistä ja nyt on siistiä. Ainoastaan pihalle johtava tienpätkä on vielä siistimättä mutta tärkeimmät alueet ovat siistit. Jospa sitä jatkossa kaivelisi niitä aina silloin tällöin mahdollisimman pienenä pois, jotta eivät ehdi kasvattamaan niin valtaisia juuria (voikukka varsinkin).