Kukkakuulumisia

Jälleen esittäytyy nimetön maksaruoho, jonka ilmeen muuttumista ihmettelin hieman aikaa sitten. Ihmettelen sitä nimittäin jälleen. Nyt kun maksaruoho on innostunut kukkimaan runsaasti, en voi todeta muuta kuin, että tämä on yksi puutarhan helmistä.

Alla vielä uudelleen aikaisemmin laittamani kuvat pienenä ja isoimpana viime viikonloppuna otettu kuva, jossa hehku näyttää jo nyt mielettömältä. Miltä tämä siinä vaiheessa näyttääkään, kun kukat ovat puhjenneet kauttaaltaan. 

Ja jälleen iloitsen myös näistä aikaisemmin istutusvaiheessa otetuista kuvista; nimittäin kuvien avulla pääsin toteamaan myös tuoksumataran osalta sen, että se on viihtynyt sijainnillaan oikein hyvin. Ylempi on istutuksen jälkeen otettu kuva ja alempana viikonloppuna kuvattu. Sävyn syventyminen ja kasvin runsastuminen näkyy erittäin selkeästi. Sijaintihan on erittäin paahteinen eli näyttää viihtyvän hyvin auringossakin.

Olisipa jo ensi kevät. Odotan niin kovasti pääseväni ihastelemaan puutarhan heräämistä talven jäljiltä. 

Jotta siellä keväällä on enemmänkin odotettavaa, yhtenä päivänä autoni kaartoi väkisin Plantageriin ja jalat veivät kukkasipulien luokse. Myönnettäköön, että ennen kukkasipuleita, jalat veivät minut väkisin katsomaan alennusperennat mutta onnistuin pitämään itseni kurissa enkä ostanut houkutuksesta huolimatta; ihan vain siksi, että en usko ehtiväni tekemään syksyn aikana enää tarpeeksi suuria kaivuu-urakoita istuttaakseni mitään ns. suurempaa kokonaisuutta (kivinen maa = hidasta tuo kaivaminen). 

Kukkasipulien luonakin keskityin hillitsemään itseäni ja ostin vain viittä eri lajiketta. Päässäni on tietynlainen mielikuva siitä miltä istutus tulee keväällä näyttämään ja onkin hauska odotella oikeaa lopputulosta. 

Sipulihankinnat:

Lumikello

Espanjansinililja

Tulppaani Black Parrot

Tulppaani Snow Crystal

Tarhahyasintti Jan Bos

Aloitan "harjoittelun" tällaisella pienellä määrällä. Jos saan aikaiseksi lopputuloksen, joka vastaa mielikuviani, uskaltaudun ensi syksynä "leikkimään" enemmänkin sipuleiden kanssa. :) Taimia on niin paljon helpompi istuttaa, koska pystyy juoksemaan taimipurkit kainalossa niin kauan kunnes lopputulos miellyttää. Minun oli tarkoitus istuttaa sipulit jo viime viikonloppuna mutta viikonloppu hujahtikin mm. maalaus- ja perunapuuhissa. Ainahan pitää ehtiä jonkin verran myös laiskottelemaan.

Alla on melko "mitätön" kuva verikurjenpolven kukkasesta mutta tämä on pakko julkaista siksi, että luulin verikurjenpolven kukinta-ajan olevan kesä-elokuu ja tämäpä päätti kukkia syyskuun lopulla. Mikäs siinä, ilmeisesti se viittaa siihen, että olen onnistunut sijainnin valikoimisessa.

Ohotanmarunan kukkaset näyttävät olevan hyvin mitättömän näköisiä mutta tavallaan ihan valokuvauksellisia. Kukinnan vuoksi en tätä kasvia puutarhaan kuitenkaan valikoinut, joten pikkuiset kukat piilottautukoon ihan rauhassa ihanien pehmoisten lehtimättäiden sekaan.

Ihan mukavasti on ohotanmarunakin viihtynyt, sillä taimet ovat runsastuneet loppukesän aikana. Tässä jälleen ensin istutusvaiheelta kuva ja alempana viime viikonloppuna kuvattuna. 

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä näyttäytyy mökkipuutarhan ensimmäinen mustaherukkapensas, joka on ilmestynyt mökin taakse ihan itsestään. Tänä kesänä aloimme miehen kanssa katsomaan, että ei hyvänen aika, sehän on nimenomaan mustaherukka. Raivasin pensaan ympäristöstä kaikenmaailman rikkalaiset pois (eli käytännössä suurimmilta osin horsmat), jotta pensas pääsee kasvamaan rauhassa. 

Mustaherukka on päättänyt kasvaa sellaiselle sijainnille, jossa ei ollut tarkoitus olla mitään ns. hyötyistutuksia mutta tällä hetkellä ajatuksissa on jättää se tuohon. Se ei ole siinä tiellä ja on toisaalta hauska muisto; taidanpa ensi kesänä tehdä sen ympäristöön jonkinlaiset istutukset niin, että pensas saa "kuulua joukkoon".