torstai 16. heinäkuuta 2015

Hyötypuutarhan kuulumisia

Kuvia ajalta 9.-12.7.

Istutin rivillisen Timoa nopeamman kasvutahdin lisäksi siksi, että siinä on kauniin väriset kukat. Joskin olin lukenut useammasta paikasta, että Timo ei välttämättä kuki ollenkaan. Siispä viime viikonloppuna olinkin erityisen iloinen, koska pääsin ihastelemaan Timon kauniita violettivalkoisia kukkia. 


Muutenkin perunamaa voi hyvin ja myös peuran rokottama pää on lähtenyt jatkamaan kasvuaan mukavasti. Toki varret ovat siinä päädyssä selkeästi lyhyemmät kuin rauhaan jätetyssä päädyssä. Kyselin eräässä facebook-ryhmässä, että koska sitä uskaltautuisi lähteä nostamaan perunoita niin, että syötävää riittäisi koko loppukesäksi (eli nostettavat olisivat hyvässä syöntikoossa) ja sain vinkkiä, että mullan seasta voisi varovasti kaivella perunoita niin, että jättää pienet jatkamaan kasvuaan. Täytyypä lähiviikkoina uskaltautua tonkimaan Timoja. Siiklit saavat kasvaa ihan rauhassa vielä. 


Perunoita ihastellessani huomasin kaunista oranssia siellä seassa ja pääsin kuvaamaan tämän kesän ensimmäistä perhosta. Toki olen perhosia nähnyt kesän aikana mutta ovat lepatelleet niin nopeasti karkuun, etten ole ehtinyt edes ajattelemaan kameraa. No enhän minä tätä perhosta tunnistanut mutta päätin yrittää etsiä Luontoportin avulla nimeä ja tämä taitaa olla Piippopaksupää? Näyttää kauniilta perunanlehdillä. 



Minähän upottelin ruusupapuja perunapenkkien vakoihin peuransyömään päähän mutta perunanvarret olivat kasvaneet niin paljon, että ruusupavun taimet olivat hukkumaisillaan sinne sekaan. Siispä taimet purkkeineen ylös vaoista ja uuteen väliaikaispaikkaan, sillä kuten aikaisemmasta julkaisusta näki, ei puutarhakaari ole vielä valmis niitä vastaanottamaan. Siirsin taimet samaan paikkaan, johon olin jättänyt taimia selviämiskokeiluun ja koska kokeilutaimet olivat hyvässä hapessa, saivat ne nyt kavereita vierelleen. 

"Kokeilutaimet" ovat nämä kolme suurinta isossa yhteiruukussa


Koska kaikki taimet olivat myöskin säilyneet väliaikaisviritelmistä huolimatta hengissä, vein kymmenen taimea ystävälleni; minulle ei millään mahtuisi nämä kaikki. Edelleen itselleni jäi taimia loppujen lopuksi 18 kappaletta, koska löysin yhdestä kukkamaasta vielä kaksi myöhäisherännyttä uutta taimea. Taimista seitsemän on kukkamaissa (tai niistä kaksi kasvimaassa) ja loput 11 on uudessa väliaikaispaikassa. Ei tämäkään määrä kyllä helposti minulla mihinkään mahdu mutta katsotaan. 

Ystäväni oli eilen istuttanut nämä taimet ja kehui, että juuristo oli hyvässä kunnossa eikä vielä ollenkaan liian ahtaasti ruukussa. Tämä oli mukava kuulla, koska on meinannut iskeä hieman aikataulustressi kun näiden sijoituspaikka ei valmistu. Nyt se alkava stressi hävisi. 

Lahja ystävälle :)

Kasvimaakuvakin täytyy laittaa, jossa kaikki ovat jatkaneet hyvin kasvuaan. Missähän vaiheessa sitä voisi napata ensimmäisiä sipuleita ylös maasta? Kai niitä hieman pienempänäkin voisi jo aloittaa syömään, sillä jos jätän kaikki syksylle, tulee säilytysongelmia. Maa-artisokkakin on kasvanut tosi hyvin ja jännittääkin kuinka korkeaksi se mahtaa vartensa kasvattaa. Olen nähnyt kuvia, jossa varret ovat pidempiä kuin aikuinen mies ja sen jälkeen näyttää tässä kyllä hassulta. 



Ja pieni marjapäivityskin eli tavalliset mustikat ovat alkaneet kypsymään ja niitähän on mättäinä tuolla mm. kasvimaankin vierellä. Ihan hyvä määrä tulossa ja suurehkojakin ovat. Ajattelin ensimmäistä kertaa eläissäni keräillä niitä jonkin verran pakkaseen. 


2 kommenttia:

  1. Oikein meni perhostunnistus. On muuten tosi nopea lentäjä. Leppoisaa loppuviikkoa puutarhahommiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tunnistuksen vahvistamisesta. :) Tämä muuten tosiaan lennähti hyvin nopeasti perunoiden päältä pois kun piti liikkua kuvaamaan eri kuvakulmasta. Mukavaa loppuviikkoa sinulle myös.

      Poista