Sekalaisia kukkijoita ja blogille oma instagram tili

Kuvattu 28.5.2017

Olen hurahtanut akileijoihin mutta tällä hetkellä minulta löytyy vasta pari erilaista akileijaa; kääpiöjapaninakileija ja jaloakileija 'Spring Magic Rose and Yellow'. Muhevaisella käydessä yritin katsella josko löytyisi jotakin kaunista uutta akileijaa puutarhaamme koristamaan mutta tarjolla olleet eivät tällä kertaa sykähdyttäneet tarpeeksi.

Onneksi verkkokaupat pelastavat ja kännykällä päädyin Taimimoision verkkokauppaan akileijoja kuolaamaan. Epäilevänä erkkinä päätin googlata perinteisesti "Taimimoisio kokemuksia" ja päädyin kukkaiselämää -blogiin, jossa Satu kehui Taimimoisiolta tilaamiaan taimia; siispä akileijat (3kpl) ostoskoriin ja tilausta kehiin. Ei ostoskori pelkästään akileijoista täyttynyt mutta muut listautukoot tänne tilauksen tultua.

Entäpä Facebookin kyky vakoilla ihmisten tekemisiä? No tietenkin Facebook päätti akileija googlausten jälkeen mainostaa minulle Viherpeukaloilla myynnissä olevaa upeaa akileijaa. Hmm... Ostoskoriin mars ja lähetä tilaus. Enkä viitsinyt sieltäkään pelkästään yhdestä kasvista maksaa toimituskuluja. Nyt odottelenkin siis neljää uutta ihanaa akileijaa puutarhaa kaunistamaan (sekä niitä muita ostoskoriin eksyneitä).

Kääpiöjapaninakileija

Muhevaiselta nappasin mukaani pari lehtosalviaa, koska luulin aikaisempien lehtosalvioiden kuolleen. Viime viikonloppuna raahattuani uudet taimet mökille, totesin entisten olevan hengissä ja kurkistelevan mullan seasta. Nämä uudet taimet pääsivätkin siis puutarhakaaren vierustan sijasta mökin etupihan kukkapenkkiin kasvamaan.

Kimalaiset innostuivat

Muhevaisen taimet jo kukkivat kun omat vasta törkkäävät lehtiä esiin

Kaunis kultatyräkki tuo hetkessä runsaasti kesäistä keltaista väriä puutarhaan. Keltainen ei välttämättä ole ensisijainen valintani kun etsin uusia kukkia puutarhaan mutta tietyt keltaiset ovat ihastuttaneet ja puutarhaan päätyneet.

Leppäkerttukin näyttää tykkäävän

Hopeatäpläpeippi on aloittanut myös kukinnan ja tämän kauniin maanpeitekasvin kukinta kestääkin erittäin pitkään. Valkokukkainen versio antaa vielä odotuttaa kukkiaan mutta muilta osin onneksi ovat hyvässä kasvussa. Taimimoisiolla oli hieno vaaleanpunainen hopeatäpläpeippi, jossa hopeista oli lehdissä vain raita keskellä mutta tilaushetkellä se oli tilapäisesti loppu. Eniten tykkään tosin tästä, jossa hopeisuutta on suurin osa lehden pinta-alasta. 

Kimalaiset tykkäävät kovasti myös hopeatäpläpeipeistä ja käyvät ahkerasti työntelemässä nenäänsä kukkaputkiloihin. Tällä kertaa ei kuitenkaan kukaan saapunut poseeraamaan valokuviin. 

Sepelille eksynyt hopeatäpläpeippi on edelleen hengissä. Kyllä tämä aika kestävä näyttää olevan. 

Arovuokko on pian kukassa

Vuorenkilven kukat ovat kauniit kun niitä keskittyy katsomaan

Syksyn hankinta korallikanukka on selvinnyt talven yli

Erittäin kylmänä kevät päivänä siirretyt maa-artisokat ovat ilmestyneet pinnalle

Ei taida tänä kesänä ehtiä kukkimaan ellei tule pitkä lämmin syksy

Ps. Päädyin perustamaan instagram tilin puutarhalleni, jotta voin nopeammalla aikataululla heitellä esim. kännykällä napattuja kuvia: kantapaan_kautta. Jos sinulla on oma tai seurailet hyviä puutarhaan keskittyneitä instagram tilejä, heitä vinkkiä kommenttikenttään. 

Puutarhakaariprojekti valmis (ja uusi puro aloitettu...)

Kuvattu 25.6.-3.7.2016

Vihdoin valmis! Nimittäin puutarhakaari. Viime kesänähän innolla aloitin kahden puutarhakaaren yhdistämisen toisiinsa rappausverkon avulla, jotta saan pienen kaaritunnelin. Intoa riitti kaarien kiinnittämiseen mutta kaaren paikoilleen asettaminen tuntui olevan todella tahmeaa ja tekemisen into oli aikalailla kadoksissa. Mutta kun oli kaarisysteemi tullut värkättyä, täytyi se laittaa paikoilleenkin. Tuota projektin alkupäätä pääsee katsomaan tunnisteen "Puutarhakaari" avulla: Klik

Kaaren paikoilleen saamisen ja istutusalueiden vääntämisen jälkeen kaari jäi kököttämään paikoilleen ilman, että siitä esimerkiksi kulki polkua laisinkaan läpi. Tässä nyt siis se pieni polkuprojekti, joka edellisen julkaisun sisiliskonkin pelotteli kiipeämään puuhun. Kaaren keskialue jäi myöskin viime kesänä ihan vain esiin kaivetulle hiekalle, jonka päälle hukattiin kahitiilimurskaa. Vaan tässä komeilee kaari kivikeskustoineen ja perunamaalle johtavine polkuineen! Olen niin tyytyväinen, joten kuvatulva tulossa. 

Ja mitä muuta olemme puuhastelleet? Hyötypuutarhan ympärille on laitettu köysiaita mutta köysi tosin loppui hieman kesken. Jonkin verran aitaa on siis vain yhdellä köydellä toistaiseksi kunnes rahapussi antaa luvan käydä ostamassa lisää köyttä. Köyden tarkoituksena olisi pitää peurat pois perunamaasta ja omenapuista. Harkinnassa on, että joskus vielä myös verkottaisi tuon aidan alaosan jänisten takia mutta saapi nähdä tuleeko tehtyä: a) jaksaako laittaa ja raaskiiko verkkoa ostaa b) näyttääkö verkotettuna enää kivalta.

Lisäksi alla olevassa kuvassa näkyy uusi puro, joka virtaa liitereiltä ihan mökin takanurkalle asti ja sieltä taas pumpulla vesi takaisin pieneen yläaltaaseen. Tämä puro on puoliskoni idea ja haave, mikä nyt saatiin toteutettua. Puron yli on tarkoitus tehdä pieni kaarisilta, jota pitkin pääsee puutarhakaaren alitse kulkevalle polulle. Hommaa riittää vielä puron somistamisessa mutta onhan tässä koko loppuelämä aikaa. 

Liitereiltä päin kuvattuna näyttääpi tällaiselta

Betonin kanssa olemme siis leikkineet. Tilasimme mökille toimitettuna kaksi 1000 kilon säkkiä betonia (S100) ja se hupeni puro- sekä puutarhakaariprojektiin. Puutarhakaaren keskiosa nimittäin imaisi myös melko paljon betonia ja lähikuvassa näyttääpi tältä:

Sama toteutus kuin lipputangon ympärillä eli kivet upottelin betonimössöön

Alla näkyvä polku johtaa tosiaan perunamaalle ja toin polun varteen viime kesänä tehdyt toiset betonisaappaat. Betonisaappaiden takana näkyy yksi mustikkapöheikkö, josta edellisessä julkaisussa ollut mustikkakuva on otettu. Nämä saappaat tavallaan muistuttavat myös siitä, että hyötypuutarhan alueella saappaat ovat oiva jalkine, koska kyyt viihtyvät siellä. Kyyt saavat asustaa meillä ihan rauhassa ja itse vain pyrimme katsomaan mihin astumme. 

Vierellä kukkii lehtosalvia; sulkaneilikat kuolivat

Aitatolppia tulemme vielä kiilaamaan mm. kivien avulla. Tolpille on tehty rautakangella kolo maahan, johon tolppa on isketty ja joitakin tolppia kivet ohjailivat hieman vinoon. 

Ja olenpa hankkinut pitkään haaveilemaani säleikkövilliviinäkin, jonka istutin samalle puolelle kaarta kuin missä lehtosalviat kukkivat. Lisäksi siirsin mantsuriankärhöt keskipihan kivikkopuutarhasta väliaikaispaikaltaan tähän kaaren vierelle: Yksi taimi samalle puolelle säleikkövilliviinin kanssa ja loput toiselle puolelle. Katsotaan miten yhdistelmä toimii. 

Siinä se villiviini lähtee tarttumaan ja kiipeilemään; oikealla näkyy kääpiövuorimänty

Alla olevissa kuvissa näkyy kuvat ennen polun tekemistä ja polun tekemisen jälkeen. Ensimmäisessä kuvassa keskikohdan betonikivetys on jo tehty.

Kyllähän siitä ihan erinäköinen tuli

Aherruskuva ilman ahertajaa

Loppuun vähän vielä muutoskuvia eli hyvään suuntaan ollaan menossa. Paljon toki riittää vielä tekemistä, vaikka pyrkinkin säilyttämään hyötypuutarhan puolella mahdollisimman paljon alkuperäistä metsänpohjaa.  

Viimeisissä muutoskuvissa näkyy kiviröykkiökulmaus, jossa seassa asuivat mehitähdet sekä kaksi maksaruohoa. Tähänhän haaveilin jo viime kesänä muutosta mutta en jaksanut tai ehtinyt tehdä. Toisaalta ihan hyvä, koska viime talvi tappoi suurimman osan mehitähdistä sekä toisen maksaruohonkin; onneksi violetti ihanuus sentään säilyi hengissä. Loput mehitähdet muuttivat väliaikaispaikkaan ja tähän kulmaukseen tulikin nyt sitten pieni allas.  

Alkuperäinen tekele näytti tältä ja nämä olivat myös ihan ensimmäiset istuttamisenikin

Sepelin lisäyksen jälkeen näkymä muuttui tällaiseksi

Sitten kaatuikin puut ja istutettuja havuja on ilmestynyt; maa on tässä aika kuiva eli ruskea kun puiden suoja puuttuu

Ja tämän hetken tilanne

Tällaista siis tapahtunut tässä hyötypuutarhan reuna-alueilla. Uuden puron ja köysiaidan väliin istutan vielä hieman havuja tuomaan ajan myötä korkeuseroa kunnolla kasvustoonkin. Puro tosiaan kaipaa somistusta; mahdollisesti kivetän sen kokonaan kuten ensimmäisenkin puron mutta katsotaan mikä on lopputulos. Varsinainen hyötypuutarhan alue onkin puuhamaa, jossa puuhastelen ja teen kun tulee ideoita eli sinne ei erityisiä suunnitelmia tällä hetkellä ole.