Metsänpohjapuutarha

Kuvattu 19.8.15

Pihan eri alueille/kokonaisuuksille olisi mukava keksiä "lempinimet", jotta niistä olisi helpompi kirjoittaa ja ehkäpä merkitä tunnisteillakin eri alueisiin liittyvät tarinoinnit. Nyt päätin, että alue, jossa sijaitsee omenapuut, marjapensaat, peruna- ja kasvimaat ja pieniä kukkapenkkejäkin, saapi olla nimeltään metsänpohjapuutarha, koska jätän tälle alueelle alkuperäistä metsänpohjaa enemmän ja vähemmän.

Ensimmäinen puutarhaan istuttamani kasvi; upea maksaruoho

Puron teimme puutarhaan kesällä 2013 mutta vuonna 2014 aloitimme varsinaisesti tekemään puutarhaa ja alla näkyvä kivetys oli ensimmäinen tekele, johon istutettiin sekaan kasvejakin. Kivetys jäi alunperin selkeästi sepelipintaa korkeammalle kauttaaltaan mutta sepelin lisäyksen jälkeen alimmat tasot jäivät matalemmalle kuin sepelipinta. 

Tänä kesänä minun oli tarkoitus tehdä tätä kivikkoa uusiksi niin, että saisin kivikkoon istutetut mehitähdet nostettua korkeammalle, koska kauttaaltaan koholla oleva kivikko olisi hienompi. Mutta tuli tehtyä niin paljon kaikkea muuta, etten tähän kivikkoon varsinaisesti ehtinytkään koskemaan muuta kuin rikkaruohojen putsailujen verran. 

Kivikon takana sen sijaan on muutoksia tapahtunut. Viime kesänä istutin jo kannon oikealle puolelle vanhemmilta saadun laakakatajan (vai onko tuo laakakataja...). Lisäksi kivikon keskeltä lähtevän polun vierelle istutin pionin (säkkikasan takana) sekä kaksi pensasmustikkaa (pionia vastapäätä polun toisella puolella). Tänä kesänä kanto sai toiselle puolelleen kahdesta viime talvena kärsineestä sinikatajasta yhdistetyn yhden "ehjäkasvuisen" sekä taustalle istutin vuorimännyn (vuorimännyn takana on multasäkki). 

Polun varteen tein kolme pientä kukkapenkkiä, joihin ostin muutamat uudet kasvit mutta lisäksi siirtelin kasveja muualta pihasta. Haltiankukkaa olin istuttanut tämän polun päästä löytyvään kukkapenkkiin, jossa se ei miellyttänytkään silmääni, joten kokeilen tykkäänkö siitä tässä. Lisäksi siirsin samaisesta paikasta kaksi huonosti kasvanutta kyläkurjenpolvi Dark Reiterin taimea mutta tämäkin on aika paahteinen paikka, joten saa nähdä viihtyvätkö tässäkään. Suurin ero on se, että tässä multasyvyys on parempi kuin aikaisemmassa paikassa.

Uusi ostos lähimpänä näkyvässä on keijunkukka palace purple

Tähän kukkapenkkiin ostin kaksi uutta sitruuna-ajuruohon taimea sekä hieman lisää sulkaneilikkaa. Lisäksi tässä vasemmassa reunassa on tosiaan ne siirretyt kyläkurjenpolvet (niitä ei juurikaan näy, koska ovat niin heikossa kunnossa) sekä haltiankukat. Mutta nyt en itseasiassa yhtään muista mikäs tuo tuolla oikeassa reunassa oleva onkaan nimeltään. Minun täytyy kaivella tuo tieto, koska nuo kasvilaput säilytän siihen asti kunnes olen lisännyt kasviluettelooni. 

Yhden uuden pensasmustikankin ostin ja istutin; lajike North Blue. Aikaisemmin istutetut löytyvät tuosta etualalta ja ne ovat perinteiset Aino ja Alvar. Samalla siistin pensasmustikoiden ympäristön, koska olin kaivanut sen hieman laiskasti ja siinä kasvoi pensaiden keskellä heinäkasveja sun muita; nyt on siistimpi ja tuli jälleen lisää kiviäkin. 

Viimeisin uusi metsänpohjapuutarhaan tänä kesänä tehty kukkapenkki löytyy pensasmustikoiden toiselta puolelta. Nuo oikeassa reunassa olevat taisivat olla pikkutalviota; toinen sinisellä kukalla ja toinen valkoisella. En aio jättää niitä tuohon mutta kun ne tuli ostettua niin johonkin ne täytyi tunkea talveksi. Ja tässäkin on nyt se tilanne, että juuri tällä hetkellä en muista mitä tuohon vasempaan reunaan istutin mutta sen saan tarkistettua mökillä; kuvastakin näkyy, että näiden kasvien osalta lappuset olen laittanut maahan kasvien viereen. 

Toisesta suunnasta kuvattuna näyttää tältä

Tämä alue saa paremmin muotoja kun vuorimänty sekä pensasmustikat kasvavat. Tietysti myös kukkapenkeissä olevien kasvienkin kasvu tuo lisää muotoja. Kivireunukset päädyin näihin kaikkiin havuihinkin tekemään siksi, että kiviä tuli taas niin paljon lisää kaivaessa, että tuossa ne säilyvät hyvin. Tosin osa kivistä jäi vielä pikkukasaksi tuohon pensasmustikka-alueen eteen ja taakse. 

Tähän kohtaan odotan ja toivon, että varvikko leviäisi mahdollismman nopeasti havujen keskelle; nyt siinä kasvaa jo jonkun verran puolukkaa ja mustikkaa, vaikka aika ruskealta tällä hetkellä näyttääkin. Olen tämän kesän aikana repinyt tästä aika paljon pois villivadelmaa ja heinäkasveja. 

Vuorimännyn lisäksi istuttelen tähän muitakin havuja pikkuhiljaa niin, että saisin tähän runsaahkon havuistutuksen. Täytyy vain yrittää tehdä valintoja ja istutteluita niin, ettei pensasmustikat jää ajan myötä liian varjoiseen sijaintiin. 

Pikkuhiljaa hyvä tulee. :)

Kukkivaa

Kuvattu 4.9.-6.9.15

Nyt ihan vain kukkaihastelua. Olen iloinen, että nauhukseni ehtii hieman kukkimaan jo tänä kesänä, vaikka olen ne juurakkona kesäkuussa vasta istuttanutkin. Kasvin väriyhdistelmä on täydellinen ja en malta odottaa sitä, että tulevina vuosina ne kasvavat suuremmaksi ja kukkivat runsaammin. 

Lisää kukintaa on vielä tulossa

Kohtuullisen lähellä kallionauhusta asustelee tänä kesänä istuttamani sinipallo-ohdakkeet, jotka ilokseni tekivät kukkapallerot jo tänä vuonna ja ovat vihdoin aloittaneet varsinaista kukintaakin. Nauhukset ja sinipallo-ohdake näkyvät samalla silmäyksellä ja väriyhdistelmä on hieno. Näiden välimaastossa kukkii vaaleanpunaisen ja viininpunaisen sävyissä tädiltä saadut kukonharjat ja en voi kuin ihastella. Miltä näyttääkään värit siinä vaiheessa kun sinipallo-ohdakekin on runsas pöheikkö. 

Sulkaneilikoiden kukinnasta mainitsinkin jo edellisessä puutarhakaarijulkaisussa

Tässä siis lähikuvaa kauniista kukista

Myös reunusasterini on innostunut aloittamaan kukinnan lähellä sulkaneilikoita

Kukassa on myös ruusupapu, joista osa kiipeilee pystyyn jätettyä pientä männynrunkoa pitkin kasvimaan vierellä puutarhakaaren lisäksi. Tämä runko taitaisi olla järkevintä kuoria, jotta kestäisi pidempään mutta en ole ainakaan vielä saanut aikaiseksi. 

Myös blogin bannerissa komeileva nimetön maksaruoho on kohta täydessä kukassa. Edelleen harmittaa, ettei tullut ostettua tätä kuin yksi taimi mutta pidän silmät auki, jos löytäisin joskus tätä vielä lisää. Tämä väriyhdistelmä on vaan niin kaunis. Jos joku tälle nimen tietää, otan kiitollisena vastaan. 

Puutarhakaariprojektin jatko-osa

Kuvattu 1.8.-22.8.15

Jos tämän puutarhakaariprojektin edistäminen oli tahmeata, on sitä ollut myös valokuvien läpikäynti. Luulen, että se johtuu levottomasta ympäristöstä, jossa tähänastinen kokonaisuus tuntuu kuvissa hieman hukkuvan. Tykkään kovasti lopputuloksesta, vaikka keskenhän se vielä on ja kaarihässäkkä kököttää vain paikoillaan ilman varsinaista tarkoitusta. Käyttötarkoitus muodostuu vasta siinä vaiheessa kun saan polun tehtyä kaarelta perunamaalle.

Itse kaarikokonaisuuden tekeminen oli ihan mukavaa, joskin hyvin hidasta kieputella rautalangalla verkkoa kiinni kahden valmiskaaren väliin mutta kaaren paikan ja istutusalueiden työstäminen alkoi tuntumaan jo pakkopullalta. Pelästyin siis jo alkulomasta, että tähänkö se koko motivaatio puutarhan parissa tältä vuodelta loppui mutta onneksi se liittyi vain tähän kaariprojektiin. Se toki oli jo ihan mukavaa vaihetta kun pääsi istuttamaan kasvit istutusalueisiin.

Olen mietiskellyt, että motivaatio-ongelmat saattoivat aiheutua siitä, että ruusupavut odottivat niin pitkään istuttamista, että tuli paineet saada istutuspaikat tehtyä. Eli oli tavallaan pakko edistää juuri tuota tiettyä hommaa. Puutarhatöitä tykkään tehdä eniten niin, että aikataulu on täysin vapaa ja siitä yritän jatkossa pitää kiinni.

Siellä se nyt kuitenkin kököttää; myöhemmin lähikuvat istutuksista

Näistä tämä homma aikaisemmin lähti liikkeelle

Seuraavaksi pitikin kaivella maata pois ja sommitella kahitiilet tukijaloiksi; vatupassi ja mittanauha tietysti apuvälineenä, jotta kaari tulee suoraan.

Kaaren päätin kiinnittää tiiliin sementtilaastilla (S30) täyttämällä tiilten reiät

Kaaressa oli niin lyhyet jalat, että halusin lisätukea pitämään kaaren paikoillaan tiilissä, jotta pysyisi paikoillaan kovemmassakin tuulessa. Oli pakko tehdä tällainen tiiliviritelämä, koska tähän maahan ei pysty lyömään esimerkiksi harjateräksestä taivutettuja lisäkiinnityksiä. 

Löysin liiteristä jotakin tällaista metallinauhaa ja päätin tehdä tukikiinnikkeet siitä

Taivuttelin jokaiseen kulmaan omansa ja upotin näiden avulla kaaren kiinni betoniin

Istutusalueiden kaivuu, kivetys ja mullitus tehtynä toiselle puolelle

Ja tässä istutukset jo molemmin puolin (yksi kivikasa on taustalta hävinnyt lipputangon ympärille kivimuuriksi)

Tälle puolelle olen istuttanut sulkaneilikkaa, siniakeenaa, lehtosalviaa, ohotanmarunan sekä kääpiövuorimännyn. Ohotanmaruna on yksi niistä liian vähässä mullassa kituneista raukoista mutta tässä sillä riittää paremmin kasvualustaa. Lisäksi tietysti ruusupavut.

Kokeilin laittaa suodatinkangasta, josko multa ei häviäisi hiekan syövereihin; tälle puolelle istutin myös ohotanmarunan (kolmas kituvasta kolmikosta) ja sulkaneilikkaa ja lisäksi kääpiöpurppurahappomarjan, reunusasteria sekä siirsin valkoiset verikurjenpolvet. Lisäksi ihan takaa löytyy ruusu Martin Frobisher (ja tietysti ruusupavut). 

Istutusalueet muodostavat epäsymmetriset perhosensiivet kaaren molemmin puolin

Tämä on kuvattu 6.9.15

Viimeisimmässä kuvassa sulkaneilikka on innostunut kukkimaan kuten myös reunusasteri, joka ei juurikaan tässä erotu. Seuraava vaihe olisi peittää kaaren keskialue betonilla ja upotella siihenkin pieniä kiviä, jotta saa tähänkin mukulakiveyksen. Tai no sitä ennen todennäköisesti teen tästä sen kuorikatteella päällystetyn polun kulkemaan perunamaalle.

Lisäksi suunnitelmissa on, että tämän edustalla virtaisi joskus pieni puro, jonka ylitse kuljettaisiin kaarisiltaa pitkin. Mutta nämä tapahtuvat sitten joskus. Polku on ainoa, jota olen suunnitellut vielä tälle syksylle tehtäväksi. Kyllä tästä vielä kokonaisuutenakin hieno tulee kunhan saan ympäristönkin siistiksi. Nyt tyydyn tykkäämään yksityiskohdista ja vierellä olevista istutusalueista. Ja tietysti itse kaaresta. :)