sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Kesäloman tuloksia puutarhassa osa 2

Pari kukkakuvaa ennen uusien istutuspaikkojen esittelyä. Heinäkuussa ennen lomalle jäämistä kävin Muhevaisella shoppailemassa uusia kasveja ja ihastuin tähän vuoriarhoon. Kassalla ollessani minulle sanottiin, että on erittäin arka talvimärkyydelle ja ajattelin, että no kokeillaan silti. Vaan tämäpä on tainnut olla erittäin arka myös ihan tavalliselle kesämärkyydelle, koska toinen taimi kuoli hyvin nopeasti eikä toinenkaan ole kuin juuri ja juuri hengissä. Harmi, tässä olisi ollut kaunis kukka ja kukkimattomanakin sievä matala lehtipöheikkö.


Tämä tilanne on nyt jo muisto vain

Mutta nyt niihin kesäloman tuloksiin. Nyt on siistiytynyt pihatien kulmaukset, josta aukeaa parkkipaikka. Ihan täysin tämä aikaansaannos ei ole kesälomalla tapahtunutta, koska alla näkyvää kulmaa aloitin kaivamaan jo aikaisemmin kesällä ystäväni kanssa. Sitä ennen kaivoin yhdessä siskoni kanssa kahden suuren kiven (joista tässä ensimmäisessä kuvassa ei näy kuin toinen) taustalle paikan kirsikkapuulle. 

Vastapuolella (joka ei näy kuvassa) oleva kulma on sellainen, että siihen olin aikaisemmin jo tehnyt pienen istutusalueen, joka joutui nyt täydelliseen remonttiin. Mutta seuraavaksi kuvia aloituksesta tähän hetkeen. Tai tämä ensimmäinen kuva on otettu jo viime vuonna, jolloin esittelin kuvien muodossa pihan ns. rumia osia, jotka odottavat lapion heilutusta. 

Aika lohduton näky mutta potentiaalinen

Tästä löytyi entistä enemmän vain kiveä ja kiveä mutta siitähän minä tykkään (paitsi kaivaessa); taustalla näkyy jo kirsikkapuu kahden kiven välissä.

Tässä vaiheessa alkoi jo toivo häämöttämään; tästä tulee ihan kiva

Ja lopputulokseen olen tyytyväinen; nyt vain piakkoin kasveja istuttamaan. 

Oikealle suuren harmaan kiven vierelle siirsin kuolanpionin, jonka olemme saaneet puolisoni kummeilta. Pioni ei ole viihtynyt hyvin siellä, mihin sen alunperin istutin, joten nyt kokeilen tätä sijaintia. Kyse ei ole kukkimattomuudesta vaan selkeästi erittäin huonosta kasvusta verrattuna siihen mitä oli siirrettäessä. Kukkiakaan ei toki ole näkynyt, koska lehdistökään ei ole kunnolla kasvanut. 




Uusia kiviä löytyi jälleen roppakaupalla; ja tässä kuvassahan ei tosiaankaan ole kaikki kaivetut kivet.

Muutoskuvia hieman kauempaakin. Kuvista huomaa, että olemme lisäksi tilanneet uutta sepeliä pihatielle, koska sieltä lähtivät jo kivet paistelemaan vanhan sepelin alta. 


Oikealla näkyy heitteille jätetty kukkapenkki; tai ei näy, koska horsmat sun muut ovat valloittaneet alueen.

Vaan tässäpä näkyy jo uusiksi pistetty oikea kulmauskin

Tällaiselta tämä oikea kulmaus näytti silloin kun alunperin tein siihen pikkuisen kukkamaan

Mutta tämä on paljon parempi, koska tätä aluetta eniten katsoo kaukaa niin saa olla reippaasti kokoa
 
Tämä ns. oikea kulmaus voi olla haasteellinen kasvien suhteen, sillä multa-alue nousee aika paljon maanpintaa korkeammalle ja lisäksi aurinko porottaa pitkin päivää (jos porottaa). Lopputuloksena siis tässä ei kosteus kauhean hyvin pysy eli täytyy yrittää sen mukaan miettiä kasvivalintoja. Todennäköisesti käy kuitenkin niin, että istuttelen mitä istuttelen ja katson mikä pärjää ja mikä ei. Jaa, pitäisiköhän juuri ja juuri hengissä kitkutteleva toinen vuoriarhon taimi kokeilla siirtää tähän.



Eikä tässä vielä kaikki muutokset eli lisää muutoskuvia taas kunhan saan aikaiseksi kaivettua kameran muistikortilta. 

2 kommenttia:

  1. Hienoa jälkeä! On tuossa ollut ahertamista, etenkin, kun kiviä on noin runsaasti. Kivet ovat kyllä kullan arvoinen elementti, sanoo henkilö, jonka pihassa kiviä on äärimmäisen vähän.
    Minäkin hankin muutama vuosi sitten vuoriarhoa, enkä saanut sitä menestymään. Vasta jälkikäteen luin sen herkkyydestä. En ole kokeillut sitä uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kivet kyllä ovat kullan arvoisia, sillä tällaista määrää ei minulla olisi ikinä ollut varaa ostaa. Lisäksi tykkään erityisesti siitä, että kaikki kivet ovat erikokoisia ja mallisia. Ja puutarhasta on aika helposti nähtävissäkin kuinka paljon kivistä tykkään kun niitä viljelen joka paikkaan. :)

      Aika harmillinen tuo vuoriarho. Se olisi niin kaunis mutta luultavasti en aio kokeilla myöskään uudelleen, jos tuo kituuttava taimi kupsahtaa lopullisesti uudessa paikassa. Täytyy heti ensi viikonloppuna siirtää se ja katsoa kuinka käy.

      Poista